Paneelikeskustelu

Koonti paneelista

Levi, paneelikeskustelu

Panelistit

Miten valtionavustukset liittyvät töihisi?

Opetusneuvos Seija Rasku, OKM

Tulen ammatillisen koulutuksen vastuu alueelta. Teen töitä sen eteen, miten valtionavustuksia strategisesti suunnataan vastaamaan tavoitteita

Johtaja Pasi Kankare, OPH

Hyväksyn valtionavustushakemuksia. Neuvotteluihin osallistuminen ja OPH:n sisäinen keskustelu.

Kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Vastaan koulutuskuntayhtymän hanketoiminnasta. Olen miettimässä, miten kehittämistoiminta tukee strategiaa ja suunnittelemassa strategioiden suuntaa.

Nyt pääpaino hanketoiminnassa on työelämälähtöisessa hanketoiminnassa, mutta monenlaisia hankkeita ja kehittämistoimintaa on ollut.

Olemme tehneet paljon ennakointityötä. Meillä on ollut koulutuksenjärjestäjien yhteisiä hankkeita. Myös yritystoiminta tuo mukaan alueellista näkemystä siitä, mitä työelämä tarvitsee.

Kuntayhtymäjohtaja Jarmo Paloniemi, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

20 vuotta ollut ammatillisen koulutuksen johtajana/rehtorina. Opetushallituksen erillisiä hankkeita operatiivisesti toteuttanut, tällä hetkellä lähinnä allekirjoitan hanketoimintaan liittyviä papereita. Hankkeita on EAKR,ESR,OPH hankkeet... Isoja hankkeita meillä on noin kymmenen. Hankkeiden merkitys on keskeinen.

Asiantuntija Jukka-Pekka Kivioja, Elinkeinoelämän keskusliitto

Edustan työnantaja näkökulmaa ja olen useassa ohjausryhmä työskentelyssä mukana Pohjois-Suomen alueella. Toinen näkökulma tulee laadun ja vaikuttavuuden kannalta, olen mukana OPH:n laatupalkinto ryhmässä.

ESR/EAKR hankkeissa on ollut 20-30 milj. rahoitus/vuosi pohjoisen koulutuksen kehittämiseen. Tässä paneelissa pyrin vastaamaan työelämän näkökulmaan. Kannattaa muistaa yrittäjyys näkökulmat, esimerkiksi seminaaritilat on rahoitettu yksityisellä rahoituksella. Kultakaivos on alueen lähellä.

Tarviaanko valtionavustuksia ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi?

Mihin ja miksi?

Opetusneuvos Seija Rasku, OKM

Yksi keskeinen keino viedo koulutuspoliittisia tahtotiloja eteenpäin. Perusrahoituksella ei voida riittävästi muutostavoitteita toteuttaa. Valtionavustus tukena tukee tätä kehittämistyötä ja tuetaan arjen tasolla uudistusten eteenpäin viemistä. Eli nämä ovat koulutuspoliittisten uudisten tukea.

Pelkästään avustuksella ei voida toimintaa toteuttaa, vaan se auttaa alussa toiminnan käyttöönotossa.

Johtaja Pasi Kankare, OPH

TVT hankkeisiin sijoitetaan 981 000 €. TVT kehittämistä tulisi tehdä, jotta emme jää jälkeen kansainvälisestä kehityksestä.

Pelkään, että palastelemalla hankkeet pieniin osiin, ei saada vaikuttavuutta. Mitä hallitusohjelmassa ja KESUssa määritellään, siitä tulee tavoitteet myös valtionavustuksen kehittämishankkeille. 

Mietin myös, että kuinka paljon suunnitteluun menee aikaa ja rahaa. 

OPH:n näkökulmasta on mietitty, että tehdään laajempi KESU. KESU:ssa: Vakiinnuttaa paikalliset järjestäjien suunnitelmat. Hankkeiden tulisi olla pidempi jaksoisia, esim. valtuustokaudeksi. Näin mahdollistuisi kehittää toimintaa pitkäjänteisemmin. Valtionavustuksen tarkoituksena olisi tukea kehittämistoimintaa.

Laadunhallintaa tulee olla myös kehittämistoiminnassa ja laadunhallintajärjestelmä olisi olemassa.

Kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Kehittämiseen syntyy aina riski, aina ei sellaista toimintaa synny, joka on taloudellisesti kannattavaa. Valtionavustuksen tulee antaa sysäys kehittämistoiminnalle.

Yhteiskuntatakuu vaatii osaavaa henkilökuntaa. Henkilökunnan osaamisesta on huolehdittava.

Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja tähän tarvitaan panostusta.

Opiskelijakeskeisyys, oppimisympäristöt ja työelämälähtöisyys ovat asioita, joita tulee edelleen kehittää.

Valtakunnalliset hankkeet ovat saaneet hyvää aikaiseksi. Haasteena on, että valtakunnalliset hankkeet eivät ole istutettavissa omaan toimintaan kovinkaan helposti.

Laajojen kehittämishankkeiden ja valtakunnallisen kehittämisen rinnalle on otettava myös alueellinen verkostoituminen ja kehittäminen.

Meillä kaikilla on huoli nuorista ja syrjäytymisestä.

Usein työelämäyhteistyöhön liitetään väärällä tavalla TYKE toiminta. Työelämän kehittäminen on kumppanuutta, ja tämän tulisi olla vahvempaa. Tämän kumppanuuden merkitys tulee tulevaisuudessa varmasti kasvamaan. Kumppanuuden kautta voimme palvella työelämää.

Kuntayhtymäjohtaja Jarmo Paloniemi, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Hankkeilla on keskeinen merkitys kehittämistoiminnassa. Hankkeiden merkitys on myös taloudellisesti iso.

Tavoitteita on paljon ja tavoitteet jalkautuvat myös järjestäjille. Joskus on vaikeaa löytää keskeisiä kohteita, mitä pitäisi kehittää.

Rahoituksen vähentäminen varmasti johtaa siihen, että opetustuntien määrä tulee vähenemään.

TOPlaaja on hanke joka tuottaa lisäarvoa pedagogisesti ja tuo tukea myös koulutuksen järjestäjälle rakenteisiin. Hanke on myös erinomaisesti verkostoituminen. Toivon, että opetushallitus jatkossakin panostaa laajennettuun työssäoppimiseen. Tämä on erinomainen hanke.

Kehittämistoiminnan avulla on voitu myös säästää rahaa. Kansainvälisyys on myös tärkeää.

Jos kaksi teemaa pitäisi valita, valitsisin laajennetun työssäoppimisen sekä kansainvälisyyden.

Asiantuntija Jukka-Pekka Kivioja, Elinkeinoelämän keskusliitto

Rahoitus tulee laittaa koulutuksen ja työelämän rajapintaan, se lukee myös hallitusohjelmassa. Laajennettu työssäoppiminen, oppisopimus ovat erinomaisia keinoja tähän. Myös oppimisympäristöjä tulee nähdä laajemmin, eli työelämä tulee nähdä myös laajemmin oppimisympäristönä.

Kumppanuusperusteisuus on sitä, että työtä voi tehdä myös muualla kuin koulurakennuksessa.

Järjestelmällistä työelämäpalautetta tulee kerätä ja hyödyntää myös alueellisessa opetussuunnitelmassa.

Koulutuksen järjestäjät voisivat olla enemmän auditoitavina laadun näkökulmasta.

Millaisia vaikutuksia tai vaikuttavuutta sinä lähtisit tavoittelemaan?

Opetusneuvos Seija Rasku, OKM

Kehittämishankkeet tukevat koulutuspoliittisia tavoitteita ja näin tavoitteena on pysyvät muutokset toimintaan, jolloin tulokset myös näkyvät. Käytännössä tällöin tuloksellisuutta voidaan mitata.

Kaikkien ei tarvitse kehittää kaikkea, vaan täytyy miettiä aluekehittämisen näkökulmasta ja koulutuksen järjestäjän näkökulmasta, mitä tarvitsee kehittää. Kaikkien ei todellakaan tarvitse kehittää kaikkea ja hakea rahoitusta kaikkeen mahdolliseen kehittämiseen, vaan kannattaa keskittyä kehittämistoiminnassa asioihin, joihin on tarvetta alueellisesti.

Parhaat hankkeet voivat lähteä arjesta, mutta se ei riitä. Parhaiden hankkeiden tulee tulla myös osaksi arkea ja arjen toimintaa.

Johtaja Pasi Kankare, OPH

Laatu ja opiskelijan hyvinvoinnin lisääminen tukee myös hyvinvoivaa työvoimaa. Tulee kerätä palautetta henkilöstöstä ja opiskelijoilta. Toisaalta ei ole järjestelmiä, millä kerätään palautetta nuorista.

Tuloksellisuus rahoituksessa on n. 55milj. Sitä voisi miettiä, voisiko se olla osa tätä kannustavuuden lisäämistä.

Kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Valionosuus avustukset on kohdennettavissa perustoiminnan kehittämiseen, joka on äärimmäisen tärkeä asia, vaikka volyymi on eri kuin rakennerahastoissa.

Jos tarkastellaan yksittäistä hanketta, voidaan kysyä, mitä on saatu aikaan. Mutta kun asiaa katsotaan laajemmin, on kehitystä voinut tapahtua valtavasti. Hankekokonaisuuksilla on saatu varmasti paljon aikaan. Esimerkiksi uudet oppimisympäristöt ovat osoitus siitä, että on saatu paljon yhdessä aikaiseksi.

Osaava ja motivoitunut henkilöstö ja johto ovat keskeisiä. Mikäli näitä ei ole, on vaikea toimia hanketoimijana. Mikäli johdon tukea ei ole, hanke vain tulee ja menee. Johdon tulee olla mukana kehittämistyössä.

Kun puhutaan asiakkaista, eli opiskelijoista on keskeinen kysymys, miten saadaan opiskelijat mukaan kehittämistoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen? Vastaus on oikeastaan helppo, se on asenne. Kauttalinjan tulee miettiä asennoitumista toimintaan.

Kuntayhtymäjohtaja Jarmo Paloniemi, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

On paljon hyviä keinoja, joilla on läpäisyä pystytty kehittämään. Tämä voi olla potkua arjen tasolle, eli miten luodaan uusia toimintamalleja. Leadership ratkaisee, saadaanko hyvistä osaajista irti se kaikki, mitä voidaa saada. Vaikuttavuus paranee kun henkilökunta on osaavaa.

Asiantuntija Jukka-Pekka Kivioja, Elinkeinoelämän keskusliitto

Täytyy löytää mittareita, joilla mitataan yrityselämän kannattavuutta, yritysten tarpeita. Tekeminen tulee lähteä mielekkyydeltä. Tulospalkitsemisen avulla voidaan ottaa opettaja ja työelämäpalaute huomioon palkkauksessa.

Miten koulutuksenjärjestäjät voivat kokeilla joustavia koulutuksenjärjestämisen malleja nykyisellä tulosrahoituksella? 

Miten voi olla, että tulosrahoitukseen vaikuttaa opiskelijan nopeampi siirtyminen työelämään?

Opetusneuvos Seija Rasku, OKM

Joskus mietin, että tuijotetaan tulosrahoitusta liikaa. Tuskin muutaman opsikelijan erilaiset opintopolut järkyttävät koko rahoitusta. Toki rahoitusjärjestelmämme ei tue joustavia oppimispolkuja ja hallitusohjelmaan ja kesuun kirjattu tavoite, että yksilöllisiä oppimispolkuja ja rahoitusjärjestelmää tulee kehittää.

Johtaja Pasi Kankare, OPH

Tulosrahoitus kertoo tilanteesta kolme vuotta aikaisemmin.

Laadunhallintaan tulee suunnata, että koulutuksenjärjestäjän KESUja arvioitaisiin.

Meillä on meneillää työ, että tutkinto jaetaan tutkinnon osiin.

Kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Nykyinen järjestelmä ei tue, vaan se rankaisee.

Meillä on myös toteutettu yksilöllisiä oppimispolkuja. Opiskelijoille tämä on äärimmäisen hyvä asia.

Kuntayhtymäjohtaja Jarmo Paloniemi, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Kannustan ottamaan kaiken irti yksilöllisistä oppimispoluista. Itse emme tuijota tulosrahoitukseen.

Kannattaa noukkia parhaat pedagogiset käytännöt ja ottaa ne käyttöön.

Asiantuntija Jukka-Pekka Kivioja, Elinkeinoelämän keskusliitto

TERVEISIÄ KEHITTÄJILLE:

Opetusneuvos Seija Rasku, OKM

On hienoa, että hurahtaneet johtaa kohti muutosta. Se antaa intoa. On arvo myös, että saadaan työhön intoa!

Johtaja Pasi Kankare, OPH

Tsemppiä kehittämiseen, olemme tukenanne

Kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Kiitokset, jatkakaa samaan malliin. Työllänne on merkitystä.

Kuntayhtymäjohtaja Jarmo Paloniemi, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Tämä sali on ammatillisen koulutuksen kehittäjiä ja innovaattoreita. Kiitos työstänne ja voimia jatkoon.

Asiantuntija Jukka-Pekka Kivioja, Elinkeinoelämän keskusliitto

Mielekkään tekemisen kautta kohti maalia. Sama pätee myös opiskelijoita.

Työkykypassi pakolliseksi, harraste kolmannen sektorin toiminnasta voisi tulla enemmän osaksi koulutoiminnan arkeen.