This is a free Purot.net wiki
Sivukartta
  • View:

ATTO-opinnot työvaltaisissa opinnoissa

Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opiskelu työvaltaisesti.

Yleistä

Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opiskelu työvaltaisesti VANHA

Yleistä

Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien työvaltaistamista voi tehdä monella eri tavalla. Seuraavassa on esitetty kaksi eri tapaa: 

- miten ko. opinnot järjestetään työelämä- ja opiskelijalähtöisesti, kun merkittävä osa tutkintoon johtavasta koulutuksesta järjestetään työpaikalla ja oppiminen tapahtuu työtä tehden

- miten ko. opintoja voidaan toteuttaa oppilaitoksessa hyödyntämällä työsaleja ja yhteisopettajuutta.

Tällä hetkellä ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien työvaltaistamisen kehittäminen on vasta aloitettu, eikä valmiita malleja juurikaan ole tarjolla. Erilaisia kokeiluja on käynnissä ja niiden tuloksia kannattaa hyödyntää uusia toimintamalleja kehittettäessä. Lopputuloksen on oltava tarkoituksenmukainen sekä opiskelijan että opettajien kannalta. Ohjaajutta pitää todennäköisesti jakaa työssäoppimisen ohjaajan ja ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan opettajan kesken riittävän ja laadukkaan oppimistuloksen saavuttamiseksi sekä hyödyntää sähköisen median ajasta ja paikasta riippumattomia mahdollisuuksia.

atto-opintoja koulun kahvilassa.jpg

Kuva 1. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opiskelua oppilaitoksen kahvilassa

 

Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen aikana ammatitaitoa täydentäviä tutkinnon osia voi toteuttaa esim siten, että opiskelijalle annetaan työssäoppimisjakson ajaksi laajempi oppimistehtävä, joka hyödyntää opiskelijan työelämässä saamia kokemuksia oppimisessa. Työelämälähtöisen ammattitaidon esim. kielten osalta tärkeintä on, että ammattiin valmistuva osaa käyttää kieltä työssään ammatissa vaadittavalla tavalla.

Esim. catering-alalla opiskelija suunnittelee 100 hengen illallisen tarjoilut ja kirjoittaa myös ruokalistan englanniksi. Tutkintojen perusteista peilataan tavoitteet ja vaatimukset. Tämän lisäksi on järjestetään lisätukea ja mahdollisuus osallistua ryhmän verkko- tai lähiopetukseen tavoitteiden saavuttamiseksi.

ryhmätehtävä, nopeasti eteneville itseohjautuvasti tehtäviä ryhmässä

Opetussuunnitelmia ja lukuvuoden toteuttamissunnitelmia tehtäessä tulisi tarkkaan miettiä, mitkä asiasisällöt ovat sellaisia, jotka sopivat työvaltaiseen oppimiseen esim. työpaikalla ja mitkä asiat vaativat syvällisempää pohdintaa tai harjoittelua opettajan ohjauksessa.

Voistaisiin miettiä myös kaikille aloille yhteisten osioiden käyttöä, joilla vapautettaisiin opettajan työtä lähiopetuksen muihin keskeisiin asioihin. Esim.käyttöturvallisuustiedotteet, kemikaalien varoitusmerkit ja nimeämisperusteet kuuluvat kemian opintoihin kaikilla aloilla koko maassa. Näitä asioita voitaisiin opettaa valtakunnallisesti ja säästyneen ajan kemian opettaja voisi käyttää esim. opiskelijan ongelmanratkaisutaidon tai ammattialakohtaisten tehtävien erityiseen harjoitteluun.

Näkökulmia opetusjärjestelyihin

Atto-aineiden opetusjärjestelyitä ja niiden tilanteeseen soveltuvuutta voidaan lähestyä niin opiskelijan, opettajan, vaadittavan osaamisen kuin mahdollisen työssäoppimispaikan näkökulmista.

Työssäoppimispaikan ja työpaikkaohjaajan näkökulma

Työssäoppimispaikalla työn tekeminen on keskiössä. Työpaikkaohjaaja osaa ohjata omalla työpaikallaan tarvittavista suomen ja vieraiden kielten käyttötilanteista tai laskutoimituksista suoriutumisessa sekä alan toimintakulttuurin siirtämisessä opiskelijoille. Työssäoppimista ohjaava opettaja voi ohjata opiskelijaa kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin. Myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opiskelumotivaation löytymisessä työpaikkaohjaaja voi auttaa. Opiskelijaryhmän vertaistukea kannattaa hyödyntää siihen, että opiskelija saa laajemman kuvan asioista.

Kuten ammattiaineissa teoriatiedon myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kieliopillisten tai kielenhuollollisten seikkojen ja vankan matemaattis-luonnontieteellisen perusosaamisen luomiseen tarvitaan edelleenkin ohjausta ja tukea opettajaa. Ohjaavan opettajan osaamista voi hyödyttää myös työpaikan henkilöstöä. Jos työssäoppimista on paljon ja/tai oppilaitos kaukana, virtuaaliopetusta voi hyödyntää näiden asioiden opiskelussa. On perusteltua varata aikaa, jolloin opiskelija pääsee ryhmänsä virtuaaliseen tapaamiseen samalla tavalla kuin opiskelija on poissa työssäoppimispaikalta opetuksen lähipäivien ajan. Rytmitys kannattaa tehdä työelämän ehdoilla toisiaan kunnioittaen.

Opiskelijan näkökulma

Tekemällä oppiminen motivoi ammatilliseen koulutukseen hakeutuneita opiskelijoita. Kipinä kielen, matematiikan tai muun ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan oppimiseen saattaa syntyä työtä tehdessä. Sitoutunut opiskelija saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset. Työpaikalla moni pyrkii antamaan parhaansa ja tähän kannattaa erikseen rohkaista.

Opiskelija ei opi itsekseen vaan hänen on saatava perustiedot ja -taidot opintojensa aikana. Itsenäisten tehtävien tekeminen työssäoppimispaikalla sujuu osalta opiskelijoista hyvin, mutta suurin osa tarvitsee opettajan ja/tai ryhmän tukea oppiakseen. Opiskelijalähtöisyys on erityisen tärkeää ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opetusjärjestelyissä. Työvaltaisesti opintojaan suorittaneet haluavat usein oppilaitoksessakin samanlaista tekemisen meininkiä, joihin ovat työssäoppimispaikoilla tottuneet. Tiivis tekeminen voittaa usein halun pitää välitunteja.

Oppimista voidaan täydentää sähköisessä ympäristössä olevilla tehtävillä, mutta opinnot eivät saa muodostua liian pirstaleisiksi. Kun oppimispäiväkirjan pitäminen blogin muodossa yleistyy ammattiaineissa, blogia voi hyödyntää myös tavallisten tehtävien palautuksessa kuten kuvassa 2.

atto esimerkki kemian tehtävä blogiin vastattuna.jpg

Kuva 2. Esimerkki blogiin vastatusta alkuaineiden merkintöihin johdattelevasta kemian tehtävästä. Pohdi, voisiko kyseinen oppimistehtävä olla tarkoituksenmukainen täydentämään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja tutkinnon perusteissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa.

Opettajien näkökulma

Mitä parempi kontaktipinta ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajalla on opiskelijoiden alaan, sitä paremmin he pystyvät vastaamaan alakohtaisiin tarpeisiin. Silloinkin, kun ammatitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajalla ei ole kyseisen ammattialan koulutusta, hän voi hyödyntää oppimisympäristöihin koottuja eri ammattialojen sanastoja, tehtäviä jne. Yhteisopettajuuden keinoin voidaan parantaa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajan valmiuksia tarttua työtehtävän herättämän osaamistarpeen täyttämiseen ja esim. matemaattisen osaamisen syventämiseen. Työparityöskentely ammattiaineen opettaja - ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettaja on osoittautunut monissa tapauksissa toimivaksi ja opiskelijoiden motivaatiota kohottavaksi. Molempien opettajien osaaminen laajenee ja työ on mielekkäämpää.

Opettajan on tärkeää herättää opiskelijan kiinnostus opiskeltavaan asiaan ja tukea näin opiskelijan motivaatiota. Tavoitteena tulee aina olla opiskelijan oppiminen ja kykyjä vastaavat oppimistulokset.

Työvaltaisesti työpaikoilla opiskelemassa oleva ryhmä saattaa olla hajaantunut maantieteellisesti laajalle alueelle. Aikataulullisesti on mahdotonta, että atto-opettajat kiertäisivät opettamassa ja harjoituttamassa 20 eri työpaikalla samaa teoreettista asiaa. Työvaltaista opiskelua tukevat mm. seuraavat vaihtoehdot verkossa ja oppilaitoksessa:

* melko itsenäinen verkkokurssi itseohjautuvimmille opiskelijoille

* viikoittaiset virtuaaliset tapaamiset sovittuna aikana verkkokurssimateriaalin lisäksi

* verkkokeskustelut ja chatit ryhmän tuen ja opettajan ohjauksen saamiseksi verkkokurssista suoriutumiseen

* atto-opinnot työsalissa atto-opettajan ohjauksessa

* atto-opinnot työsalissa atto-opettajan ohjauksessa, mahdollisuus vetäytyä rauhalliseen tilaan tekemään esim. laskuharjoitusta

* käytännön materiaali luokkaopetuksessa, esim. lasketaan hävikkiä oikeilla perunankuorilla, harjoitellaan murtolukuja GN-vuokien avulla tai keskustellaan luokassa esillä olevista auton osista.

* internetin ja opetusohjelmien hyödyntäminen luokassa opiskelun tukena

* laboratoriotöiden painottaminen kemiassa ja fysiikassa

 

Em. verkko-opinnoissa on muistettava, että monilla opiskelijoilla saattaa olla tekstin hahmottamiseen liittyviä pulmia, joten ääntä, kuvaa ja videoita kannattaa hyödyntää runsaasti. Tietotekniikkaa kannattaa käyttää myös kielten opiskelun vaatiman toiston luomiseksi. Flipped classroom -opetuksella voidaan lisätä harjoitustehtäviin tarjolla olevaa ohjausta. Tällöin luento-osio tulee katsoa itsenäisesti internetistä ja lähiopetuksen aika käytetään tehtävien kommentointiin ja tekemiseen opettajan ohjauksessa.

Arviointi

Opiskelijan kannalta on tärkeää, että häntä on opastettu läpinäkyvästi dokumentoimaan oppimistaan. Tämä helpottaa osaltaan oppimisen ja osaamisen arviointia ja auttaa ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan opettajaa ei pysymään ajan tasalla opiskelijan oppimisprosessissa. Ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan opettaja voi paperilla palautettavien tehtävien lisäksi hyödyntää verkkotehtäviä tai sopivien oppimistehtävien raportoinita opiskelijan omassa blogissa, jolloin etukäteen sovitaan, että raportointi blogissa toteutetaan kulloisenkin tavoitteen mukaisesti, esim. yksi päivitys englannin kielellä. Jos työssäoppimispaikalla on mahdollista videokuvata tilanteita, niitä voidaan katsella ja käsitellä lähiopetuksessa tai ohjaustilanteessa.

 

Case Nurmes

Ammatillisen englannin oppimista yhteisopettajuuden keinoin Ammattiopisto Nurmeksessa

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään kuuluvassa Nurmeksen ammattiopistossa opiskelee n. 300 opiskelijaa. Yksi ja sama opettaja opettaa kaikki kielten opinnot, joista osa tehdään suullisesti samanaikaisopetuksena ammatillisten aineiden kanssa. ATTO-opintoja on seuraavilla aloilla: auto-, kone- ja metalli-, sähkö-, talonrakennus-, talotekniikka-, ravitsemus-, matkailu- ja liiketalousalat. Lisäksi alakohtaisia kielten opintoja on liiketalous- ja matkailualoilla.
 
Osa englannin tunneista on lukujärjestyksessä osoitettu ajalle, jolloin opiskelijat ovat työsalissa, keittiössä tai työmaalla, mutta useimmiten opettaja suunnittelee käytännön opetustilanteissa käymiset itse. Hän myös varmistaa osuvansa nimenomaan käytännön työsalityöhön teoriatunnin sijaan. Minimiosuus käytännön työn ohessa tehdystä opetuksesta on nykyisillä opetusjärjestelyllä n. kolme tuntia jakson 28 lähiopetustunnista optimin ollessa noin 7 h / jakso.  Tämä tarkoittaa 25% tunneista, jolloin kielen opiskelua käytännön työn ohessa on 1 h / viikko / ryhmä . Tällöin saman kielen luokkaopetusta on ryhmällä vielä kolme tuntia viikossa. Koulutusjohtajan tuki on ollut tärkeää opetusjärjestelyiden onnistumisessa.
 
Alkuun opiskelijat saattavat arastella puhumista työn ääressä, mutta tottuminen sujuu yleensä nopeasti. Ryhmän mukaan painotuksia voi vaihdella. Jotkut ryhmät motivoituvat paremmin työn äärellä oppimiseen kuin luokkaopetukseen, jolloin työn äärellä oppimista kannattaa painottaa. Jos englanninkielinen kommunikointi sujuu huonommin työn äärellä kuin luokassa, kannattaa painottaa luokkaopetusta. Samanaikaisopetus ammatinopettajan kanssa alakohtaisilla käytännön englannintunneilla on tärkeää substanssituen saamiseksi ja työturvallisuuden varmistamiseksi.
 
Luokassa opiskellaan samanlaisia asioita kuin muutenkin luokkamuotoisessa luokkaopetuksessa: kirjallisia tehtäviä, sanastotäydennyksiä, aukkokäännöksiä helpohkoista teksteistä. Kokeilu sai alkunsa siitä, että erityisesti tekniikan opiskelijat eivät ole luokkatilanteessa olleet innokkaita keskusteluharjoituksiin.  
 
Työsalissa tai esim. rakennuksella tai keittiössä opettaja kohtaa pienryhmässä 1-3 opiskelijaa kerrallaan työskentelemässä ammatinopettajan ohjeen mukaan. Opettaja siirtyy pisteeltä toiselle jututtamaan eri ryhmiä. Näillä tunneilla ei ole käytössä kynää tai paperia, jotka jäisivät työn touhussa varjoon, vaan pyritään käymään luokkaopetuksessa esillä olleita asioita suullisesti. Mukana on myös opetussuunnitelman edellyttämät jokapäiväisen elämän fraasit kuten:"How do you do?" Myös kielen ja kulttuurin tuntemusta harjoitellaan. Useimmin toistuva kysymys on: "What exactly are you doing right now?"

Hyvät puolet

Opiskelija joka ei syystä tai toisesta pääse loistamaan formaalissa, kirjalliseen tuottamiseen ja ymmärtämiseen perustuvassa luokkaopetuksessa, saa onnistumisen elämyksiä aluksi ymmärtäessään asioita, joista opettaja vieraalla kielellä puhuu. Ajan myötä hän saa kokemuksen siitä, että osaa vieraalla kielellä reagoida oikein opettajan repliikkeihin. Opettaja saa myös läheisemmän kosketuspinnan yksittäiseen opiskelijaan ja todellinen tutustuminen hänen osaamiseensa on helpompaa. Tämä on opettajasta tuntunut erityisen tärkeältä. Näyttäisi siltä, että jopa perinteisten kokeiden tulokset parantuvat työsalissa opiskelun jälkeen. Toistuvat teemat ovat varsin rajalliset: päivittäisfraasit ja usein käytetyt työkalut/laitteet ja toiminnot, esim koneistuksessa sorvi ja hitsaus.  Kyseessä on kuitenkin ammattitaidon kannalta keskeinen kielen osaaminen.
 
Konkreettinen puhetilanne saattaa myös vaikuttaa opiskelijan motivaatioon opetella joku asia kielen teoriatunnillakin, kun hän huomaa, että siitä voisi olla hyötyä oikeassa työnteossakin. On myös kiva kertoa vieraskieliselle kaverille, että on hitsannut ja sorvannut. Opiskelijoiden palaute työsalitunneista on ollut yksipuolisesti kiittävä ja ne on nähty motivoivina.
 
Yhteisopettajuuden myöstä atto-opettaja pääsee tutustumaan ammatin opettajiin ja alakohtaisiin substanssiopintoihin huomattavasti tavanomaisia opetusjärjestelyitä paremmin, jolloin luokkaopetustakin voi suunnata entistä enemmän ammattialakohtaiseksi. Ammatin opettajat ovat suhtautuneet opetusmuotoon myönteisesti. Nurmeksessa tämä onnistuu myös logistisesti helposti, kun kaikki osastot sijaitsevat lähekkäin.

Haasteet

On raskasta pitää oppituntia työsalissa, rakennuksella tai keittiössä siten, että kaikkia saa aktivoitua tasapuolisesti ja kaikki pääsevät osallistumaan. Opettaja väsyy siinä huomattavasti enemmän kuin normaalisti rytmitetyssä luokkatilanteessa. Esim. 45 min on jo aika pitkä aika jatkuvaa puhumiseen aktivointia.
 
Kirjallisesti lahjakkaita on vaikein aktivoida tämäntyyppiseen opetukseen. Monesti peruskoulun kiitettävän tason osaajat ovat hiljaisempi käytännön tilanteissa.
 
Konkreettista todistetta osaamisesta kuten kirjoitettu tehtävä vastauksineen ei jää näistä tunneista, mutta kun samoihin asioihin palataan luokkaopetustilanteessa, oppimisen todentuminen helpottuu.
 
Ammatillisessa tutkinnossa on vain vähän kielten tunteja: ammatillisen tutkinnon saa suoritettua varsin pienellä määrällä kieliopintoja. Syvällisempi oppiminen vaatisi enemmän tunteja.

Opetussuunnitelman toteutuminen

Kielten työsali-, keittiö ja työmaatunneilla täyttyvät lähinnä "Vuorovaikutus- ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen" -osan kohteet.  Oppimisstrategioita voidaan käytännössä käydä läpi suullistavan ja taktiilisen strategian puitteissa. Tämän lisäksi tiedonhaun (alakohtaiset sanastot ovat olleet käytössä keittiössä), tekstien ymmärtämisen (esim työkoneisiin kiinnitetyt varoitustekstit) ja kielen ja kulttuurin ymmärtämisen (hyvin yleisellä tasolla, kohteliaisuus, tervehtiminen) asiat tulevat luontevasti esiin käytännön tilanteissa. Kirjallista tuottamista ehditään harjoitella luokassakin.
 
Puheen ymmärtämisessä useimmat pääsevät H2 (tavanomaisten ohjeiden ymmärrys), useat jopa K3 (ymmärtää normaalitempoista puhetta) tasolle, mutta aika usein puheen tuottamisessa jäädään T1-tasolle (vastaa lyhyesti ennakoitaviin kysymyksiin).

Oppimisen ja osaamisen arvointi

Kirjallisesta osiosta pidetään koe, joka sisältää itsearvioinnin. Koe luovutetaan opettajalle kahden kesken, jolloin opiskelijalla on mahdollista täydentää suullisesti vastauksiaan. Samalla puhutaan koko kurssin aikana tehdyistä asioista mukaan lukien käytännön itunnit. Tutkinnon osan arviointi tapahtuu kielenopettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Myös ammattiaineen opettajan ottamista mukaan keskusteluun on harkittu.

Suullisen kielitaidon ja kuullun ymmärtämisen arviointi tapahtuu jatkuvan näytön perusteella. Tästä keskustellaan loppuhaastattelun lisäksi jatkuvasti käytännön työskentelyn yhteydessä. Varsinaista yhteen tilanteeseen perustuvaa suullisen kielitaidon tai kuuntelukoetta ei ole nähty tarpeellisena.

Kehittämissunnitelmat

Työssäoppimispaikalla suoritettuihin kieliopintoihin on suunnitelmia seuraavaksi vuodeksi. Pohdintaa aiheuttavat T1-tason minimikriteerien täyttäminen ja 40h/ov työmäärän rakentaminen. Älypuhelinten mahdollisuudet kiinnostavat. Etäopetusta on järjestetty Adobe Connect Pron avulla ja kurssien tehtäviä on jaettu Moodle-kursseilla. Aika usein kielten tunnit on ollut mahdollista järjestää tietokoneluokassa, jolloin materiaalit jaetaan sähköisesti. Kielistudiota käytetään lähinnä kuunteluun. Wilman tekstiviestitoimintoa on käytetty ilmoittamaan opiskelijoille muuttuneista tuntien sijainneista. 

Mallin käyttöönotto

Jos haluaa uudistaa opetustaan työvaltaiseen suuntaan, on uskaltauduttava heittäytyä tuntemattomaan tilanteeseen. Ammattiaineen tunnilla opetuksen ja tilanteiden eteneminen on ennustamattomampaa kuin perinteisessä kieltenopetuksessa. Materiaalin valmistelun tapainen etukäteissuunnittelu ei välttämättä takaa hyvää lopputulosta. On siedettävä tilanteita, jossa esim. opettajana ei tiedä yksittäistä ammattialan sanaa. Tilanteet vähentyvät valmistautumisella ja kokemuksen myötä.

Erittäin tärkeää on myös se, että yhdistetyllä työsali-kieli -tunnilla on hyvä tunnelma. Suullinen kielitaito on opiskelijoille todella herkkää herkkää aluetta, joten hienovaraisuus korostuu opettajan roolissa: annetaan pienillekin onnistumisille hyvä palaute ja hyväksytään opiskelijan huonot päivät ja kannustetaan yrittämään tai uskaltamaan seuraavalla kerralla. Avainsanoja voisivat olla pakottomuus, rentous, reiluus, hyvä meininki - tietysti tarkkailen myös sitä että opiskelijat tekevät ja oppivat oikeita asioita.

 

Teksti perustuu Ammattiopisto Nurmeksen opettaja Jussi Nyblomin haastatteluun.

Atto-opinnot työvaltaisissa opinnoissa

 

 

Mitä työvaltainen oppiminen tai pelillisyys tarkoittaa omassa toimintamallissa?

Onko tässä mallissa jotakin live-pelillisyyttä vai onko kyse kokonaan autenttisessa ympäristössä tapahtuvasta oppimisesta?

 

Mitkä ovat tekijät, jotka puoltavat toimintamallin käyttöä?

Mitä asioita pitää olla järjestyksessä, jotta malli voidaan ottaa käyttöön ja toimii kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti?

Opettajan työaika

Edellyttää myös opettajalta ammatillista kasvamista, uudenlaista pedagogista  ajattelua, irrottautumista perinteisistä oppimistilanteista. Hänellä tulee olla luottamusta  siihen, että oppimista tapahtuu muuallakin kuin perinteiessä luokassa opettajan välittömässä ohjauksessa.

Tilat, 

Välineet

Ryhmäytyminen?

Miten toiminta eroaa normaaleista käytänteistä

Pedagoginen näkökulma
  • Millaiseen pedagogiseen ajatteluun toimintamalli perustuu?

Toimintamalli perustuu ilmiöpohjaiseen oppimiseen.

Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuuksina aidoissa konteksteissa, ja tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.

Miten pedagogiikka mallissa ilmenee?

 

  • Miten opiskelijat hyötyvät toimintamallista? 
  • Minkälaiselle opiskelijalle toimintamalli soveltuu?

 

Prosessi

 

 

Prosessikuvaus
  Opiskelija Opettaja Tuki-palvelut Oppilaitosjohto IT-palvelut Verkosto Työn-antaja Työpaikan IT-infra Työpaikka-ohjaaja Some-välineet Muuta; mitä, kuka?
Toimintamallin käyttöönoton perustelut  

 

 

 

             
Suunnittelu ennen

 

 

 

 

             
Toiminnan alussa  

 

                 
Toiminnan puolessa välissä                      
Toiminnan päättyessä                      
Toiminnan päätyttyä                      

 

  • Ketkä ovat prosessin toimijat/kohteet?
  • Millainen prosessi on?

 

Ohjaus

  • Kuka opiskelijaa ohjaa?

 

  • Missä vaiheessa opiskelijaa ohjataan?

 

  • Millä välineillä ja miten opiskelijaa ohjataan?

 

Arviointi

  • Miten arviointi tapahtuu? (missä vaiheessa ja millä välineillä?)

Perustuu opiskelijan työskentelyn  arviointiin, sisältää reflektiota ja antaa tilaisuuden oppia omista tai toisten virheistä. Arviointi on jatkuvaa, vuorovaikutuksellista ja tavoitteelista, tulosten parantamiseen tähtäävää.

  • Kuka arvioi oppimista?

Itsearvointi, vertaisarvointi ja opettajan antama arvio.

  • Kuka arvioi osaamista?

Itse

  • Miten varmistetaan arvioinnin kriteeriperusteisuus?

Opetussuuntelmaan perustuvaa

jatko-opintokelpoisuus?

  • Miten opiskelijan itsearviointi toteutetaan?

Opitaan refektointitaitoja, itsearvio

Tutkintoperusteisuus

  • Miten työssäoppimisen tutkinnon perusteisuus varmistetaan?

 

  • Miten työssäoppimisen tavoitteet määritellään?

Jos osaat kuvata toimintamallin piirroskuvana, tee sellainen!

 

Mallin käyttöönotto ja edellytykset

  • Mitä tämä malli vaatii resursseilta (taloudelliset, henkilö, laite jne.), ja rakenteilta (työnjako, työnkuva jne.), jotta se voidaan ottaa käyttöön?

 

  • Mitä malli vaatii pedagogiselta johtamiselta?
  • Miten malli voidaan ottaa käyttöön osaksi organisaation toimintaa?
  • Edellyttääkö toimijoilta jotain erityisosaamista?

 

Edut ja Haasteet eri näkökulmasta

Mallin edut ja haasteet eri näkökulmasta

 

 

 

Prosessikuvaus
  Opiskelija Opettaja Tuki-palvelut Oppilaitos-johto IT-palvelut Verkosto Työnantaja Työpaikan IT-infra Työpaikka-ohjaaja Some-välineet Muuta; mitä, kuka?
Edut opinnot vastaavat odotuksia motivoituneet opiskelijat   keskeytykset vähenevät, suoritettavat tutkinnot, läpäisyaste    

 

       
 

 

   

 

   

 

 

       
        kasvu: sijoittuminen jatko-opintoihin              
Haasteet  

jatko-opintokelpoisuuden

varmistaminen

                 
                       
                       

 

Millainen alueellinen vaikuttavuus toiminnalla on?

 

Miten toiminta tukee nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista tai ennaltaehkäisee syrjäytymistä?

 

Linkit:

Kouluttautuminen:

 

 

Kerrothan vinkkejä työryhmälle muista hyvistä mallinnuksista!

Discuss & brainstorm

Discussion is not allowed for anonymous users. If you have an account, please login.