This is a free Purot.net wiki
Pages
  • View:

aOppijat

aOppijat-hanke (28112012)

aOppijat - Yhteisölliset verkko-oppimisympäristöt ammatillisessa koulutuksessa (30112012)

aOppijat - Yhteisölliset verkko-oppimisympäristöt ammatillisessa koulutuksessa

Hankkeen perusajatus

aOppijat -hankkeessa kehitetään ammatillisen koulutuksen tarpeet huomioivia verkkotyötapoja ja -oppimisympäristöjä. Hankkeessa tehtävä kehittämistyö on tutkimusperustaista ja sen tärkeimpinä näkökulmina ovat oppijalähtöinen ja yhteisöllinen oppiminen sekä tulevaisuuden työelämässä tarvittavat avaintaidot. Hankkeen toiminta perustuu design -tutkimukseen eli kehittämisnäkökulmiin liittyviä teoreettisia lähtökohtia integroidaan ammatillisen oppimisen ja teknologian kehityksen käytäntöihin. Tällä tavoin tapahtuvaa kehittämistyötä arvioidaan keräämällä toiminnasta tutkimusaineisto ja analysoimalla sitä.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön opiskelijalähtöisiä, PLE -ajatukseen (Personal Learning Environment) pohjautuvia verkkotyötapoja ja -oppimisympäristöjä (opiskelijan Oma tila -palvelu) sekä sosiaalisen median työtapoja ja työvälineitä (pedagoginen yhteisöpalvelu) ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Tarkoituksena on myös kehittää verkko-oppimisympäristöjen ylläpidon ja käyttäjienhallinnan uusia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja keventämällä käyttäjienhallintaa sosiaalisen median käytänteitä hyödyntämällä. Hankkeen tavoitteena on myös tutkia oppijalähtöisen oppimisen, yhteisöllisen työskentelyn sekä tulevaisuuden työelämässä tarvittavien avaintaitojen kehittymistä hankkeessa kehitettävässä verkko-oppimisympäristössä.

Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE) ja yhteisöllinen oppiminen

PLE (Personal Learning Environment) eli henkilökohtainen oppimisympäristö voidaan käsittää joko oppijakeskeiseksi tavaksi lähestyä oppimista tai sitä voidaan käyttää viittaamaan tiettyihin teknologisiin oppimisympäristöihin ja -työkaluihin (ks. esim. Fiedler & Väljataga 2011). Tässä hankkeessa verkko-oppimisympäristöt ymmärretään yhdeksi tärkeäksi osaksi opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja, jotka kaiken kaikkiaan kiertelevät erilaisissa formaaleissa, informaaleissa ja nonformaaleissa toiminta- ja oppimiskonteksteissa. Verkkoympäristöjen merkitys oppimisessa kasvaa sitä mukaa kuin niitä otetaan käyttöön, niiden tarjoamat toimintamahdollisuudet kehittyvät ja ne verkottuvat keskenään. Verkko-oppimisympäristöt voivat myös auttaa yhdistämään ja hallitsemaan eri elämänalueisiin liittyvää oppimista. Verkko-oppimisympäristön käytön kannalta on keskeistä, että se mahdollistaa verkostoihin osallistumisen, uusien verkostojen ja yhteyksien muodostamisen, ihmissuhteiden ylläpitämisen sekä oppimisen yhdessä muiden kanssa. Verkko-oppimisympäristön tarkoituksena on myös auttaa oppijaa jäsentämään, jakamaan, reflektoimaan ja yhdistelemään eri lähteistä saatuja oppimisresursseja. (Milligan et al. 2006.)

Paitsi verkko-oppimisympäristöissä, myös muissa oppimiskonteksteissa, kuten työelämässä, yhteisölliset ja yksilökeskeiset toiminnot sekä oppiminen limittyvät toisiinsa ja ovat riippuvaisia toisistaan (ks. esim. Boreham 2011). Parhaimmillaan yhteisöllinen oppiminen luokin puitteet sekä oman ajattelun että sosiaalisesti jaetun osaamisen kehittämiselle. Yhteisöllisessä oppimisessa tieto rakentuu yhdistämällä ja kehittämällä yhdessä eri yksilöiden tietoja, ideoita ja ajatuksia (Arvaja, Salovaara, Häkkinen & Järvelä 2007; Hämäläinen 2008). Yhteisöllisesti opittaessa yksilöt työskentelevät yhdessä yhteisten tavoitteiden hyväksi ja luovat samalla uutta tietoa selittäen, argumentoiden ja neuvotellen toistensa kanssa. (Arvaja 2005; Hämäläinen 2008.) Parhaimmillaan yhteisöllinen oppiminen rakentaa uutta tietoa ja saa aikaan parempia oppimistuloksia kuin mihin yksilöt olisivat yksin yltäneet (Stalh 2004).

Työelämässä tarvittavat avaintaidot

Monenlaiset taidot ovat tarpeen nykyajan nopeasti muuttuvassa tietoyhteiskunnassa ja työelämässä. Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus (2006/962/EY) elinikäisen oppimisen avaintaidoista ymmärtää avaintaidot tietoyhteiskunnassa välttämättömiksi tiedoiksi, taidoiksi ja asenteiksi, jotka lisäävät joustavuutta, sopeutumiskykyä, tyytyväisyyttä ja motivaatiota ja tuottavat näin ollen sosiaalista yhteenkuuluvuutta, aktiivista kansalaisuutta sekä lisäarvoa työmarkkinoille. Suositus määrittää kaikkiaan kahdeksan avaintaitoa: viestintä äidinkielellä, viestintä vierailla kielillä, matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla, digitaaliset taidot (tietoyhteiskunnan teknologian hallinta ja kriittinen käyttö ja sekä tieto- ja viestintätekniikan perustaidot), oppimistaidot (oppimaan oppiminen sekä yksin että ryhmässä), sosiaalisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät taidot, aloitekyky ja yrittäjyys sekä tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot. Myös Suomen ammatillisten perustutkintojen perusteisiin (ks. www.oph.fi) on Euroopan parlamentin ja komission suositukset huomioiden määritelty ne elinikäisen oppimisen avaintaidot, jotka ovat tärkeä osa ammattitaitoa. Näitä taitoja ovat: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallus (Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa) -hankkeessa on ennakoitu osaamis- ja työvoimatarpeita. Oivallus -hanke määrittää luovuuden edistämisen kaiken koulutuksen läpileikkaavaksi teemaksi. Luovuudella tarkoitetaan uusien mahdollisuuksien havaitsemista ja niihin tarttumista. Luovuutta edistävä koulutus taas kannustaa kokeilemaan ja tekemään yhdessä muiden kanssa ilman pelkoa virheiden tekemisestä. Myös vaihtelevat työtavat sekä keskittyminen ilmiöiden ja ongelmien tarkasteluun sirpalemaisten oppisisältöjen sijaan edesauttavat nykyajan monimutkaisissa toimintaympäristöissä pärjäämistä. (Ks. Oivallus -hankkeen loppuraportti.)

aOppijat -hankkeessa oppiminen ja ongelmanratkaisu yhdessä muiden kanssa ovat olennainen osa henkilön yksilöllistä opintopolkua. Lisäksi hankkeessa korostuvat tietoyhteiskunnan teknologian hallinnan, tieto- ja viestintätekniikan osaamisen sekä viestinnän perustaitojen kehittyminen. Verkko-oppimisympäristön avulla käsiteltyjen oppisisältöjen sekä työskentelyyn liittyvien toimintatapojen kautta on mahdollista vaikuttaa myös monien muiden olennaisten taitojen, kuten luovuuden, aloitekyvyn ja yrittäjyyden, kehittymiseen.

Hankkeen toteutus

Hankkeessa kehitetään oppijalähtöisiä ja yhteisöllistä oppimista edistäviä toimintatapoja käyttämällä Peda.netin uutta verkko-oppimisympäristöä (ks. https://peda.net/). Keväällä 2012 hankkeessa toteutettiin viisi oppimistehtäväkokeilua, joissa verkko-oppimisympäristön Oma tila -palvelua hyödynnettiin käytännön opetustyössä. Mukana oli opettajia opetusryhmineen kolmelta eri alalta (tietotekniikan ala, prosessiala sekä puuala). Opiskelijat käyttivät oppimistehtäväkokeiluissa verkko-oppimisympäristön Blogi- ja Lomake- työkaluja. Blogia käytettiin mm. oppimistehtävien työvaiheiden dokumentointiin, tehtäviin liittyviin kysymyksiin vastaamiseen sekä muiden opiskelijoiden tehtävien kommentointiin. Blogi -työkalua käytettiin myös liiketoimintasuunnitelmien työstämiseen sekä apuna opitun kertaamisessa näyttöä varten. Lomake -työkalun avulla laadittiin oppimistehtäviin liittyviä kyselyjä, joihin opiskelijat myös vastasivat.

Oppimistehtäväkokeilusta kerättiin tutkimusaineisto (havainnointi, oppimistilanteiden video- ja äänitallennukset sekä opettaja- ja opiskelijahaastattelut). Aineistoa hyödynnetään kehittämistyön arvioinnissa ja jatkototeutuksessa. Lisäksi tutkimustietoa julkaistaan tiedeartikkeleissa. Verkko-oppimisympäristön käyttöönottoon, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvä pilotointi jatkuu syksyllä 2012. Hanke päättyy vuoden 2012 lopussa. 

Osaamisen kehittyminen ja yksilölliset opintopolut

Uusi verkko-oppimisympäristö monipuolistaa ja kehittää opiskelijoiden oppimisvalmiuksia ja -mahdollisuuksia. Opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen näkökulmasta on olennaista, että verkko-oppimisympäristön käyttöoikeus säilyy myös opintojen päättymisen jälkeen. Käyttöoikeuden säilyminen mahdollistaa oppimista edistävien työkalujen käytön myös tulevaisuudessa ja tarjoa keinon palata aiemmin opittuun. Lisäksi verkko-oppimisympäristö tehostaa koulutuksen aikaisia etäopiskelumahdollisuuksia, sillä opiskeluun liittyviä materiaaleja ja tehtäviä voi lukea, kirjoittaa ja muokata verkkoyhteyden kautta. Myös opiskelijoiden tiedonhallinta helpottuu, sillä opiskeluun liittyvät tehtävät voi tallentaa kootusti samaan paikkaan.

Oppimisympäristö antaa tukea myös yhteisölliseen oppimiseen. Ympäristö antaa opiskelijoille mahdollisuuden oppia yhdessä mm. tutustumalla oppimisen eri vaiheissa muiden oppimistuotoksiin sekä kommentoimalla ja täydentämällä niitä. Opettajalla taas on mahdollisuus seurata, kommentoida ja ohjeistaa oppimisen etenemistä verkon kautta sen eri vaiheissa. Oppimisympäristön edelleen kehittyessä on tavoitteena hyödyntää sitä myös mm. organisaation oppimisalustana sekä oppimateriaalien lähteenä.

Tähän mennessä toteutettujen pilotointien perusteella voidaan pitää tärkeänä, että verkko-oppimisympäristöä hyödyntävässä opetuksessa huomioidaan ala-, ryhmä- ja yksilökohtaiset erot. On kiinnitettävä huomiota mm. verkossa käytettäviin työtapoihin sekä niiden soveltumiseen kohdeopiskelijoille. Verkkotyötavat saattavat esimerkiksi painottua tekstin tuottamiseen tai yhdessä työskentelyyn, jotka voivat eri syistä olla joillekin opiskelijoille haasteellisia työtapoja. Etätyöskentelynä toteuttava verkko-opetus ei myöskään poista opettajan antaman ohjauksen tarvetta. Onkin selvää, että kaikkea opetusta ei edelleenkään voi tai ole järkevää toteuttaa verkon kautta. Verkko-oppiminen laajentaa kuitenkin parhaimmillaan oppimis- ja työskentelymahdollisuuksien kirjoa ja edistää uuden osaamisen syntyä.

Toimijat

aOppijat -hanke on alueellinen ja sen hallinnoija on Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus, POKE). Hanke toteutetaan yhdessä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa ja sitä rahoittaa Opetushallitus. Hanke päättyy 31.12.2012. Hankkeen verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.peda.net/veraja/poke/projekti/aoppijat.

 

LÄHTEET

Ammatillisten perustutkintojen perusteet: www.oph.fi.

Arvaja, M. 2005. Collaborative knowledge construction in authentic school contexts. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.

Arvaja, M., Salovaara, H., Häkkinen, P. & Järvelä, S. 2007. Combining individual and group-level perspectives for studying collaborative learning in context. Learning and Instruction, 17, 448–459.

Boreham, N. 2011. Competence as collective process. Teoksessa (Toim. R. Catts, A. Falk & R. Wallace): Vocational learning: Innovative theory and practice. Dordrecht: Springer, 77-91.

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista (2006/962/EY). Annettu 18.12.2006.

Fiedler, S.H.D. & Väljataga, T. 2011. Personal learning environments: Concept or technology? International Journal of Virtual and Personal Learning environments 2(4), 1-11.

Hämäläinen, R. Designing and investigating pedagogical scripts to facilitate computer-supported collaborative learning. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.

Milligan, C.D., Beauvoir, P., Johnson, M.W., Sharples, P., Wilson, S. & Liber, O. 2006. Developing a reference model to describe the personal learning environment. Teoksessa (Toim. W. Nejdl & K. Tochtermann):  Innovative approaches for learning and knowledge sharing. Berliini: Springer, 506-511.

Oivallus-hankkeen loppuraportti. 2011. Elinkeinoelämän keskusliitto.  http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/Oivallus_loppuraportti_web.pdf.

Peda.netin uusi verkko-oppimisympäristö: https://peda.net/.

Stahl, G. 2004. Building collaborative knowing: elements of a social theory of CSCL. Teoksessa (toim. J-.W. Strijbos & Martens R.L.): What we know about CSCL: And implementing it in higher education. Norwell, Massachussetts: Kluwer Academic Publishers, 53-86.

Discuss & brainstorm

Discussion is not allowed for anonymous users. If you have an account, please login.

Hienoa, työ edistyy :) T: Sirpa
sirpapursiainen   (13.09.2012 08:44)