This is a free Purot.net wiki
Sivukartta
  • View:

InnoMerkkarit

InnoMerkkarit ja ASPA-some / Omnia

InnoMerkkarit kuva 1.jpg

InnoMerkkarit opiskelevat merkonomitutkintonsa kolmen vuoden opinnot osin työvaltaisesti. InnoMerkonomi-linjasta on tieto opiskelijalle yhteishaun jälkeen lähtevässä hyväksymiskirjeessä sekä ohjeet haastatteluun hakeutumisesta. Haastatteluissa pyritään valitsemaan erityisesti yrittäjähenkisiä opiskelijoita, ja ryhmät ovatkin hyvin energisiä.

Ensimmäisenä vuonna on kolme päivää viikossa tavallista opetusta ja kaksi päivää työvaltaista oppimista InnoOmnian tiloissa toimivien yrittäjien tai organisaation työtehtävissä tai lähialueen yrityksissä. Toimintamallissa on kehitetty projektioppimistehtäviä niille työvaltaisen oppimisen päiville tai aiheille, joita ei päästä toteuttamaan oikeassa työelämässä. Viikottaisen työvaltaisen oppimisen lisäksi opiskelijolla on normaalit työssäoppimisjaksot. Kolmatta vuotta ei vielä ole pilotoitu. 

Yksi opettaja kartoittaa koordinaattorina InnoOmnian yrittäjiltä, henkilökunnalta ja lähialueen yrittäjiltä työtehtäviä opiskelijoille. työvaltaista opiskelua varten. Hän huolehtii yhdessä opettajien ja koulutusohjelmapäällikön kanssa siitä, että tutkinnon perusteiden tavoitteet täyttyvät ja että kaikki opiskelijat pääsevät esim. käyttämään kassakonetta aidossa ympäristössä. Ammattiosaamisen näytöistä vastaavat opettajat, opiskelija ja koordinaatori ja ne painottuvat jaksojen loppuun. Toisinaan harjoittelutilanteessa tehty video on toiminut näytön dokumentointina.

Pedagoginen perusajatus

Työelämälähtöinen ilmiöpohjainen oppiminen kuvaa InnoMerkkari-toimintamallin pedagogista perusajatusta. Sosiaalinen media ja mobiililaitteeet kuvaus- ja videointimahdollisuuksineen on vahvasti mukana ja blogeja käytetään reflektointiin.

Opiskelijan näkökulma

Opiskelijat opiskelevat osan tutkinnosta samalla tavalla kuin muutkin, mutta yli puolet työvaltaisesti. He hyötyvät  tästä siten, että oppivat aidoissa tilanteissa aitoja ongelmia ratkoessaan oikeita asioita. Työelämätaidot vahvistuvat erityisesti. He saavat mallia yrittäjistä ja autenttisista tilanteista ja imaisevat työkulttuureita ja työssä käytettävää kieltä. Kukaan ei opeta, mutta koko ajan opitaan. Miksi-kysymyksiin etsitään vastauksia yhdessä.

Oppilaitoksen, opettajan ja työelämän näkökulmat

Tehtävien ja tehtäväkokonaisuuksien paloitteleminen sopiviksi kokonaisuuksiksi käytettävissä olevan ajan puitteissa vaatii omalaista osaamista. Alkuun luokkaopetuksen opettajilla oli huoli siitä, että kaksi työvaltaista päivää lohkaisevat kurssista aikaa, ja sisällöt on käytävä läpi lyhyemmässä ajassa.  Kokemuksen karttuessa on päästy selville siitä, mitä asioita tarvitsee opettaa luokassa ja mitä opitaan työvaltaisina päivinä: työssä opittu vähentää tai poistaa luokassa tarvittavaa aikaa opittavan asian käsittelyyn. Pystyäkseen arvioimaan tavotteiden saavuttamista luokkatilanteiden ulkopuolella, opettaja kiertää katsomassa työvaltaisia päiviä. Tämä onnistuu, koska suuri osa työpaikoista on oppilaitoksen kampuksella.

Yrittäjiltä vaaditaan halua ja kykyä ohjata ja opastaa vaihtuvia opiskelijoita yhä uudelleen sekä kykyä kohdata eri tyyppisiä opiskelijoita.

Käyttöönotto 

Oppilaitosjohdon ja opettajien myötämielisyyttä tarvitaan, jotta opetusjärjestelyt saadaan viikoittain työvaltaisiksi. Ilman yrityskumppaneita malli ei olisi mahdollinen.

Vastaava toimintamalli on syksystä 2012 alkaen käytössä SelloMerkkareiden nimellä kauppakeskus Sellossa Espoossa ja lähipäivät järjestetään läheisessä Omnian Leppävaaran toimipisteessä.

 

ASPA-Some - pelillistä asiakaspalvelua 

ASPA-Some on peli, jossa opiskellaan roolipelin avulla seuraavia asioita: myyntiä, markkinointia, yhteiskuntavastuuta ja kestävää kehitystä sekä asiakaspalvelutaitoja erityisesti sosiaalisessa mediassa. Pelissä opiskelijat ovat kuvitteellisten Åhmanin tavaratalon vaatetus-, kodinelektroniikka-, palvelupiste- ja elintarvikeosaston työntekijöinä. Tavaratalon työntekijöinä opiskelijoiden pitää miettiä tavaratalon toimintaan liittyviä haasteita kuten kestävää kehitystä ja asiakaspalvelukilpailuiden menestymisstrategiota. Tavoitteena on ymmärtää asiakasta, ostoskäyttäytymistä, palvelutilanteisiin reagointia, sekäasiakkaan tiedostamattomia ja tiedostettuja odotuksia, joita hänellä on sekä palvelun, että tavarataloympäristön suhteen. Asiakaslähtöisyyden parantaminen on tavaratalon kehittämisen keskeisin seikka. Asioita työstetään kasvotusten ryhmässä ja wikispacesiin perustetussa tavaratalon intranetissa. Jonkun verran tehtäviä tehdään Google Drivessa ja niitä jaetaan Facebookissa. Näin sosiaalisen median työkalut tulevat vaivihkaa tutuiksi ja elävään käyttöön.

Peliä pilotoitiin 1. vuoden InnoMerkkareiden ryhmällä syksyllä 2012. Pilottiryhmän opettajalla oli hankerahoituksen vuoksi sparrauskumppanina digituottaja. Peli kesti 10 viikkoa ja sitä pelattiin yksi InnoMerkkareidin työvaltainen päivä viikossa. Peluuttajana oli opettaja, joka muutenkin opetti ryhmää ja siten tunsi sen. Peli toimi siten että ensimmäisellä kerralla vietettiin tavaratalon avajaisia ja opiskelijat jakautuivat rooleihin. Elävien tilanteiden lisäksi opiskelijat perustivat myös Åhmanin Facebook- ja Twitter-tilit, jonne alkoi mm. tulla asiakaspalautetta. Opettaja joutui valmistelemaan päivät huolellisesti, jotta opiskelijoille pelin tuoma tekemisen meininki säilyi. Aikajännettä lyhennettiin kurssin lopussa ja tämä toimi hyvin ideoinnissa ja kehityksen eteenpäin viemisestä.

http://youtu.be/xeUBrz6IFIw

Pedagoginen perusajatus

Pelillisen oppimisen perusajatus on se, että pelissä olevien roolien ja tarinan avulla tuodaan ilmiöpohjaiseen ja ongelmaperusteiseen oppimiseen liittyviä tilanteita, joita opiskelijat pääsevät ratkomaan kuten aidoissakin työtilanteissa.

Opiskelijan näkökulma

Ensimmäsen opiskelijapalautteen mukaan opiskelu oli monipuolisempaa kuin oli kuvitellut, ja monipuolisempaa kuin asiakaspalvelun opiskelu yleensä on. Roolit eivät vaikuttaneet pelaamiseen eivätkä opiskelijat heittäytyneet rooleihin toivotulla tavalla. Jotkut piskelijat olisivat kuitenkin toivoneet enemmän näyttelemistä sisältäviä osioita, joten seuraavassa toteutuksessa mietitään, miten koko ryhmää rohkaistaan näyttelemiseen.

Oppilaitoksen, opettajan ja työelämän näkökulmat

Opettajalle ensimmäisen kerran peluuttaminen on intensiivinen ja rankka.

Joka päivän käsikirjoituksen pitää olla tarkka, jotta opettaja saattoi vapauttaa itsensä toimintaan itse pelissä. Roolimuutos on  suuri: pitää luottaa siihen, että opiskelijat oppivat oikeissa tilanteissa.

Käyttöönotto 

Manuaalissa on dokumentoitu pelin malli ja pilotin kokemuksia.

Toimintamallista on esitys ITK:ssa Aulangolla huhtikuussa 2013.

************************

Mitä työvaltainen oppiminen tai pelillisyys tarkoittaa omassa toimintamallissa?

 

 

Mitkä ovat tekijät, jotka puoltavat toimintamallin käyttöä?

Mitä asioita pitää olla järjestyksessä, jotta malli voidaan ottaa käyttöön ja toimii kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti?

Opettajan työaika

opettajan rooli

Tilat, 

Välineet

Ryhmäytyminen?

Miten toiminta eroaa normaaleista käytänteistä

Pedagoginen näkökulma
  • Millaiseen pedagogiseen ajatteluun toimintamalli perustuu?

Miten pedagogiikka mallissa ilmenee?

 

  • Miten opiskelijat hyötyvät toimintamallista? 
  • Minkälaiselle opiskelijalle toimintamalli soveltuu?

 

Prosessi

 

 

Prosessikuvaus
  Opiskelija Opettaja Tuki-palvelut Oppilaitosjohto IT-palvelut Verkosto Työn-antaja Työpaikan IT-infra Työpaikka-ohjaaja Some-välineet Muuta; mitä, kuka?
Toimintamallin käyttöönoton perustelut  

 

 

 

             
Suunnittelu ennen

 

 

 

 

             
Toiminnan alussa  

 

                 
Toiminnan puolessa välissä                      
Toiminnan päättyessä                      
Toiminnan päätyttyä                      

 

  • Ketkä ovat prosessin toimijat/kohteet?
  • Millainen prosessi on?

 

Ohjaus

  • Kuka opiskelijaa ohjaa?

 

  • Missä vaiheessa opiskelijaa ohjataan?

 

  • Millä välineillä ja miten opiskelijaa ohjataan?

 

Arviointi

  • Miten arviointi tapahtuu? (missä vaiheessa ja millä välineillä?)

 

  • Kuka arvioi oppimista?

Itsearvointi, vertaisarvointi ja opettajan antama arvio.

  • Kuka arvioi osaamista?

 

  • Miten varmistetaan arvioinnin kriteeriperusteisuus?

Opetussuuntelmaan perustuvaa

  • Miten opiskelijan itsearviointi toteutetaan?

Opitaan refektointitaitoja, itsearvio

Tutkintoperusteisuus

  • Miten työssäoppimisen tutkinnon perusteisuus varmistetaan?

Avaamalla tutkinnon perusteet oppimisteoiksi joissa tavoitteet täyttyvät

  • Miten työssäoppimisen tavoitteet määritellään?

Jos osaat kuvata toimintamallin piirroskuvana, tee sellainen!

 

Mallin käyttöönotto ja edellytykset

  • Mitä tämä malli vaatii resursseilta (taloudelliset, henkilö, laite jne.), ja rakenteilta (työnjako, työnkuva jne.), jotta se voidaan ottaa käyttöön?

 

  • Mitä malli vaatii pedagogiselta johtamiselta?
  • Miten malli voidaan ottaa käyttöön osaksi organisaation toimintaa?
  • Edellyttääkö toimijoilta jotain erityisosaamista?

 

Edut ja Haasteet eri näkökulmasta

Mallin edut ja haasteet eri näkökulmasta

 

 

 

Prosessikuvaus
  Opiskelija Opettaja Tuki-palvelut Oppilaitos-johto IT-palvelut Verkosto Työnantaja Työpaikan IT-infra Työpaikka-ohjaaja Some-välineet Muuta; mitä, kuka?
Edut opinnot vastaavat odotuksia motivoituneet opiskelijat   keskeytykset vähenevät, suoritettavat tutkinnot, läpäisyaste    

osaavampia

työntekijöitä

työelämän

tarpeisiin 

       
 

 

   

kasvu:

työllistyneiden määrä

   

vastavalmistuneiden  työelämän pelisäännöt ja käytänteet aiempaa tutumpia

 

       
  työelämän käytänteet ja pelisäännöt tutuiksi                    
Haasteet                      
                       
                       

 

Millainen alueellinen vaikuttavuus toiminnalla on?

 

Miten toiminta tukee nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista tai ennaltaehkäisee syrjäytymistä?

 

Linkit:

Kouluttautuminen:

 

 

Kerrothan vinkkejä työryhmälle muista hyvistä mallinnuksista!

Discuss & brainstorm

Discussion is not allowed for anonymous users. If you have an account, please login.