This is a free Purot.net wiki
Sivukartta
  • View:

Pedagoginen johtaminen

 

Yksilölliset opintopolut pedagogisen johtamisen näkökulmasta

 

 


Yksilölliset opintopolut eivät toteudu ilman opisklijalähtöistä ajattelua ja toimintaa:

opiskelijat ovat oppilaitoksen tärkeimmät asiakkaat.

 


Pedagogisen johtajuuden avulla yksilölliset opintopolut on mahdollista toteuttaa. Pedagogista johtajuutta tarvitaan, jotta rakenteet mahdollistavat oppimisen erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöissä tapahtuva ohjaus, arviointi ja turvallinen työskentely tulee suunnitella ja varmistaa. Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja toteutus ei ole mahdollista ilman resurssien ja työnjaon uudenlaista tarkastelua. Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu vaatii aikaa. Resurssina aikaa

voi vapautua työn uudelleen järjestelyn avulla sekä kohdentamalla ajankäyttö oikein. Sen sijaan, että jokaiselle opiskelijalle tarjotaan sama aika ohjaukseen, voidaan ohjausta kohdentaa tukea tarvitseville suhteellisesti enemmän.

 

Käytännössä oppilaitoksen toiminnan strateginen suunnittelu tulee lähteä opiskelijanäkökulmasta. Opiskeluajan tulee tähdätä työelämään ja oikeaan elämään sekä vastata opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Yhteisöllinen oppilaitos näkee opiskelijat kokonaisuudessaan, ei vain opetuksellisesta näkökulmasta. Käytännössä tämä saattaa tarkoittaa sitä, että oppilaitoksen tarvitsee tarkastella uudesta näkökulmasta omia organisaatiorajojaan opiskelijan näkökulmasta. Voisiko esimerkiksi organisaatiorajojen sisäpuolella työskennellä myös henkilöitä, joiden palkkaus tapahtuu kuntasektorilta? Miten oppilaitos organisaationa on toteuttamassa nuorten yhteiskuntatakuuta ja tukemassa nuorten osallisuutta?

 

Pedagogisen johtamisen näkökulmasta tämän uuden ajattelutavan herättäminen ja innostus toimia toisin kuin ennen on ison muutoksen läpiviemistä. ECVETin myötä opiskelu on kuitenkin osaamisperusteista ja siinä korostuvat yksilölliset opintopolut – tästä syystä muutoksen läpivienti kannattaa aloittaa heti. Kun yksilölliset opintopolut nähdään mahdollisuutena osallistaa nuoret oman elämänsä ja yhteiskunnan rakentamiseen jo opintojen aikana, sekä mahdollisuutena vastata opiskelijoiden tarpeisiin ja toiveisiin, voivat opettajat ja koko organisaatio innostua ja olla valmiita oman ajattelun ja toiminnan muutoksiin. Yhteisen tekemisen ja osallisuuden kautta muutoksen läpivienti on mahdollista toteuttaa parhaiten. Tämä sisältää tärkeänä osana pedagogisen johtamisen.

 

Yksilöllisen opintopolun suunnittelussa ja osaamisperusteisessa opiskelussa tulee opettajien ja tukipalveluiden sekä johdon tuntea tutkinnon perusteet ja järjestää tutkinnon perusteiden mukaista opetusta. Näin varmasti usein onkin. Joskus kuitenkin opetussuunnitelman työstäminen lähtee siltä pohjalta, millaisia kurssien sisällöt ovat ennen olleet ja opetussuunnitelman tekeminen lähtee pitkälti opettajien tuntijaon näkökulmasta. Käytännössä yksilöllisiä opintopolkuja on melko mahdotonta toteuttaa, mikäli kaikkien opettajien resurssit on sidottu ryhmäpohjaisen luokkaopetuksen järjestämiseen miltei koko tutkinnon ajaksi (pois lukien työssäoppimisjaksot).

 

Yhteisopettajuuden myötä sekä yhteisen suunnittelun myötä aineopettajuusrajoja ylittäen voidaan tukea erinomaisesti kokonaisten työprosessien hahmottamista ja oppimista. Yhteisopettajuuden sekä erilaisten työelämälähtöisten projektien myötä voidaan myös vapauttaa osalle opettajista resursseja ohjata yksilökohtaisemmin niitä opiskelijoita, jotka tukea tarvitsevat ja jotka suorittavat samaa työkokonaisuutta jossakin muussa oppimisympäristössä, kuten työelämässä.

Oppilaitokset tulevat varmasti jatkossakin tarjoamaan kurssimuotoista opetusta, joka sopii erinomaisesti monelle opiskelijalle sekä on perusteltu pedagoginen ratkaisu osassa opetuksessa.

Mitä tutkinnon perusteiden kriteeriä oppimistilanteessa oppitunnilla/oppimisympäristössä opiskellaan ja opitaan?

Miten opiskelija liittää opitun työprosesseihin ajattelussaan ja toiminnassaan?

 


Oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa suunniteltaessa kannattaa mukaan suunnitteluun ottaa opiskelijoita ja työelämän edustajia sekä miettiä rakenteellisia keinoja, jotka mahdollistavat yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen. Käytännön välineitä yksilöllisten opintopolkujen suunnitteluun myös tarvitaan.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma ja opintojen kirjausjärjestelmä

voi olla sähköinen ja toistensa kanssa vuorovaikutuksessa oleva. Se voi sisältää:

·         tutkinnon perusteiden kriteerit

·         erilaiset oppimisympäristöt

·         oppimisen arvioinnin

·         osaamisen arvioinnin

·         näyttöpaikan ja näyttöajan

 

Opettajat, koulutuspäälliköt, tukipalvelut sekä organisaation johto saattavat tarvita koulutusta siitä, mitä uusi opettajuus on ja miten erilaisia oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää sekä miten yksilölliset opintopolut voidaan mahdollistaa. Erilaisten menetelmien, ohjauksellisuuden ja opiskelijoiden tarpeisiin vastaaminen on mahdollista henkilöstöosaamisen kautta.

 

Oppilaitoksen toiminnan strateginen suunnittelu tulee lähteä opiskelijanäkökulmasta.

 

Opiskeluajan tulee tähdätä työelämään ja oikeaan elämään.

 

 

Muokkaamaton

 

YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT PEDAGOGISEN JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA

Pedagogisen johtajuuden avulla yksilölliset opintopolut on mahdollista toteuttaa. Pedagogista johtajuutta tarvitaan, jotta oppilaitosrakenteet mahdollistavat oppimisen erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöissä tapahtuva ohjaus, arviointi ja turvallinen työskentely tulee suunnitella ja varmistaa. Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu ja toteutus ei ole mahdollista ilman resurssien ja työnjaon uudenlaista tarkastelua. Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu vaatii aikaa. Yksilöllisen toteutuksen myötä opettajalla tulee olla mahdollista antaa enemmän aikaa tukea tarvitsevalle.  

Yksilölliset opintopolut eivät toteudu ilman uudenlaista ajattelua siitä, että opiskelijat ovat oppilaitoksen tärkeimmät asiakkaat. Käytännössä oppilaitoksen toiminnan strateginen suunnittelu tuleekin lähtöä opiskelijanäkökulmasta. Opiskeluajan tulee tähdätä työelämään ja oikeaan elämään sekä vastata opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Yhteisöllinen oppilaitos näkee opiskelijat kokonaisuudessaan, ei vain opetuksellisesta näkökulmasta. Käytännössä tämä saattaa tarkoittaa sitä, että oppilaitoksen tarvitsee tarkastella uudesta näkökulmasta omia organisaatiorajojaan opiskelijan näkökulmasta. Voisiko esimerkiksi organisaatiorajojen sisäpuolella työskennellä myös henkilöitä, joiden palkkaus tapahtuu kuntasektorilta? Miten oppilaitos organisaationa on toteuttamassa nuorten yhteiskuntatakuuta ja tukemassa nuorten osallisuutta?

Pedagogisen johtamisen näkökulmasta tämän uuden ajattelutavan herättäminen ja innostus toimia toisin kuin ennen on ison muutoksen läpiviemistä. ECVETin myötä opiskelu on kuitenkin osaamisperusteista ja siinä korostuvat yksilölliset opintopolut – tästä syystä muutoksen läpivienti kannattaa aloittaa heti. Kun yksilölliset opintopolut nähdään mahdollisuutena osallistaa nuoret oman elämänsä ja yhteiskunnan rakentamiseen jo opintojen aikana sekä mahdollisuutena vastata opiskelijoiden tarpeisiin ja toiveisiin, voivat opettajat ja koko organisaatio innostua ja olla valmiita oman ajattelun ja toiminnan muutoksiin. Yhteisen tekemisen ja osallisuuden kautta muutoksen läpivienti on mahdollista toteuttaa parhaiten. Tämä sisältää tärkeänä osana pedagogisen johtamisen.

Yksilöllisen opintopolun suunnittelussa ja osaamisperusteisessa opiskelussa tulee opettajien ja tukipalveluiden sekä johdon tuntea tutkinnon perusteet ja järjestää tutkinnon perusteiden mukaista opetusta. Näin varmasti usein onkin. Joskus kuitenkin opetussuunnitelman työstäminen lähtee siltä pohjalta, millaisia kurssien sisällöt ovat ennen olleet ja opetussuunnitelman tekeminen lähtee pitkälti opettajien tuntijaon näkökulmasta. Käytännössä yksilöllisiä opintopolkuja on melko mahdotonta toteuttaa, mikäli kaikkien opettajien resurssit on sidottu ryhmäpohjaisen luokkaopetuksen järjestämiseen miltei koko tutkinnon ajaksi (pois lukien työssäoppimisjaksot). Oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa suunniteltaessa kannattaisi mukaan suunnitteluun ottaa opiskelijoita ja työelämän edustajia sekä miettiä rakenteellisia keinoja, jotka mahdollistavat yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen. Käytännön välineitä yksilöllisten opintopolkujen suunnitteluun myös tarvitaan. Henkilökohtainen opintosuunnitelma voisi kenties olla sähköinen ja se voisi sisältää tutkinnon perusteiden kriteerit. Erilaiset oppimisympäristöt voitaisiin kirjata sähköiseen opintosuunnitelmaan ja miettiä ajankohta, jolloin opiskelija opiskelee kyseisiin kriteereihin liittyviä asioita sekä se, milloin ja missä opiskelija näyttää osaamisensa. HOPS voisikin toimia oikeana työvälineenä nykyistä paremmin. Osaamisen näyttämisenhän tulee tapahtua ensisijaisesti työelämässä.

Oppilaitokset tulevat varmasti jatkossakin tarjoamaan kurssimuotoista opetusta, joka sopii myös erinomaisesti monelle opiskelijalle. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kuitenkin yhtälailla huomioida tutkintoperusteisuus. Mitä tutkinnon perusteiden kriteeriä oppimistilanteessa tunnilla opiskellaan ja opitaan? Miten opiskelija liittää opitun työprosesseihin ajattelussaan ja toiminnassaan? Tällaista opetusta varmasti tapahtuu, mutta usein opiskelijalle erilaiset kurssit näyttävät irrallisilta ilman yhteyttä työprosesseihin. Yhteisopettajuuden myötä sekä yhteisen suunnittelun myötä aineopettajuusrajoja ylittäen voidaan tukea erinomaisesti kokonaisten työprosessien hahmottamista ja oppimista. Yhteisopettajuuden sekä erilaisten työelämälähtöisten projektien myötä voidaan myös vapauttaa osalle opettajista resursseja ohjata yksilökohtaisemmin niitä opiskelijoita, jotka tukea tarvitsevat ja jotka suorittavat samaa työkokonaisuutta jossakin muussa oppimisympäristössä, kuten työelämässä.

Opettajat, koulutuspäälliköt, tukipalvelut sekä organisaation johto saattavat tarvita koulutusta siitä, mitä uusi opettajuus on ja miten erilaisia oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää sekä miten yksilölliset opintopolut voidaan mahdollistaa. Erilaisten menetelmien, ohjauksellisuuden ja opiskelijoiden tarpeisiin vastaaminen on mahdollista henkilöstöosaamisen kautta.

Yksilölliset opintopolut pedagogisen johtamisen näkökulmasta

 

Mitä tavoitellaan?

Miksi tavoitellaan?

Miten toteutetaan?

(esim. suunnittelu ja toteutus, resurssit, tehtävänkuvat, organisointi ja rakenteet, johtaminen)

Yksilölliset opintopolut(Tarpeet, toiveet, edellytykset, osaaminen)

 

 

 

Uusi opettajuus

 

 

 

Pedagoginen johtajuus koko organisaatiossa

 

 

 

Yhteisöllisyys

 

 

 

Tutkinnon perusteiden mukainen opetussuunnitelma

 

 

 

Erilaiset oppimisympäristöt, joita ovat:

 

 

 

Ohjaus

 

 

 

Arviointi

 

 

 

Tukipalvelut (koulun sisäiset ja ulkoiset)

 

 

 

Verkostot opiskelijan yksilöllisten opintopolkujen näkökulmasta

 

 

 

Tiedotus

 

 

 

 

·  

Discuss & brainstorm

Discussion is not allowed for anonymous users. If you have an account, please login.