This is a free Purot.net wiki
Sivukartta
  • View:

Opettajuus ja ohjaus

Opettajuus ja ohjaus

 

Työelämän nopeat muutokset, työvoimatarve, koulutuksen järjestämisen tuloksellisuuspaineet sekä yhteiskunnan taloudellinen tilanne, nuorten elämänhallintataidot ja syrjäytyminen sekä nuorten yhteiskuntatakuu ovat asioita, jotka vaikuttavat siihen, että koulutuksen järjestämistä ja opettajuutta on kehitettävä. Koulutuksen järjestämisen ja opettajuuden kehittäminen ei ole tavoite sinänsä, vaan sillä vastataan erilaisiin tarpeisiin.

 

Tämä ei mahdollistu perinteisillä rakenteilla ja toimintatavoilla, eikä vain opettajien tahtotilalla, vaan pedagoginen johtaminen sekä rakenteiden tarkastelu ja resurssien kohdentaminen ovat avainasemassa. Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu vaatii aikaa ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen vaatii rohkeutta kokeilla, mutta voi vaatia myös täydennyskouluttautumista. Kun pääpaino siirtyy opiskelijoiden osaamisen varmistamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen omien oppituntien määrän sijasta, voidaan saada aikaan myös nykyistä enemmän työelämälähtöisyyttä, yhteisopettajuutta sekä jopa vapauttaa aikaa työn ja opintopolkujen suunnittelulle, ohjaukselle ja arvioinnille

 

 

Uusi opettajuus

Uusi opettajuus on opettajuutta, jossa opettaja ei ole enää vain tiedon ja taidon jakaja. Opettaja tukee opiskelijoita elinikäiseen oppimiseen ja yhteisöllisyyteen sekä hänen tulee huomioida oppimistilanteissa mahdollisuudet oppilaiden elämänhallintataitojen ja työelämävalmiuksien kartuttamiseen samalla, kun ammatillista osaamista kartutetaan. Uusi opettajuus ohjaa oppimista yhä vahvemmin tiedon tietämisestä tiedon soveltamiseen. 

 

Uudessa opettajuudessa opiskelija nähdään aktiivisena toimijana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoita johdatetaan tiedon lähteille ja heitä tuetaan yhdistämään tietoa sekä erottelemaan faktatietoa eri näkökulmista. Tämän lisäksi opiskelijoita tuetaan kehittämään itse aktiivisesti omaa osaamistaan. Uudessa opettajuudessa hyödynnetään myös opiskelijoiden omaamaa tietoa. Oppimisesta tulee näin oppimiskumppanuutta. Käytännössä opiskelija voi jakaa osaamistaan ja tietouttaan ryhmän ja yhteisön muille jäsenille, eli muille opiskelijoille, opettajille ja työelämälle. Nuorten osaaminen voi liittyä esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisen taitoihin, kansainväliseen osaamiseen sekä verkostomaiseen työskentelyyn. Mahdollisuus hyödyntää omaa osaamistaan ja jakaa sitä opintojen aikana voimaannuttaa opiskelijoita ja tukee ammatillisen identiteetin kasvua sekä vahvistaa itsetuntoa.

Nuorten yhteiskuntatakuu sekä nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen luovat tärkeän huomioitavan näkökulman opettajan työhön. Ammatillisessa koulutuksessa elämänhallinta / elinikäinen oppiminen taitojen merkitys kasvaa. Opiskelijoiden lähtötilanteiden (opiskeluvalmiudet /elämäntilanne) erilaisuus koulutuksen alkuvaiheessa on jo kasvanut merkittävästi.

 


Aidon henkilökohtaisen opintosuunnitelman, erilaisten oppimisympäristöjen ja ohjauksen avulla oppimisen edellytykset, toiveet ja tarpeet voidaan huomioida henkilökohtaista opintopolkua suunniteltaessa ja toteuttaessa.

 

 

Ohjaus elämänhallintataidoissa tarkoittaa sitä, että opiskelijaa voidaan ohjata peruselämänhallintataidoissa ja että opiskelija ohjataan oikeiden ammattilaisten luo hänen tarvitessaan apua esim. päihderiippuvuuden kanssa tai kun hän tarvitsee taloudellista tukea tai kuntoutusta. Koulun oppilashuollon kanssa tehtävän yhteistyön tarve ei myöskään katoa. Usein kuitenkin elämänhallintaan liityvät kysymykset tulevat esille erilaisissa oppimistilanteissa tai ryhmänohjaajan keskustellessa opettajan kanssa, jolloin opettajan on mahdollista ohjata näissä asioissa. 

Ohjauksen lisääntyminen ei tee opettajan työtä tarpeettomaksi, vaan korostaa opettajan työn tärkeyttä yhteisön jäsenenä ja aikuisena. Toisella asteella ammatillisessa koulutuksessa korostuu teoriatiedon soveltaminen käytäntöön, ei niinkään teoriatiedon osaaminen tiedon itsensä vuoksi. Usein kuitenkin oppilaitoksissa osaaminen on pilkottu isoista kokonaisuuksista pieniin osiin, joita opiskellaan kurssimuotoisesti ja opettajalähtöisesti. Uusi opettajuus haastaa opettajia ohjaamaan oppimistilanteita ja käyttämään elinikäisen oppimisen avaintaitoja oppimistilanteissa sekä huomioimaan erilaiset työprosessit opetuksessa.

Uuteen opettajuuteen sisältyy erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä aitojen yksilöllisten opintopolkujen luominen opiskelijan tarpeista, unelmista, osaamisesta ja valmiuksista käsin.

 

Tämä ei mahdollistu perinteisillä rakenteilla, eikä vain opettajien tahtotilalla, vaan pedagoginen johtaminen sekä rakenteiden tarkastelu ja resurssien kohdentaminen ovat avainasemassa. Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu vaatii aikaa ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen vaatii rohkeutta kokeilla, mutta voi vaatia myös kouluttautumista. Kun pääpaino siirtyy opiskelijoiden osaamisen varmistamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen omien oppituntien määrän sijasta, voidaan saada aikaan myös nykyistä enemmän työelämälähtöisyyttä, yhteisopettajuutta sekä jopa vapauttaa aikaa työn ja opintopolkujen suunnittelulle, ohjaukselle ja arvioinnille.

 

 

 

 

Uuden opettajuuden tunnuspiirteitä

Uuden opettajuuden tunnuspiirteitä

 

Uudessa opettajuussa nousee esille aikaisempaa keskeisemmin ajatus siitä, että opettaja on ammattinsa (opettajuuden ja ohjaajuuden) lisäksi yksi aikuisista, joka toteuttaa työssään yhteiskuntavastuuta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

 

Opettajan työssä yhteiskuntavastuun toteuttaminen tulee esille mm. seuraavien tuloksien kautta:

·         Eettisyys

·         Ammattiosaamisen saavuttaminen

·         Työllistyminen

·         Opiskelijan hyvä elämä

·         Opiskelijan yhteiskunnan jäsenyys

·         Yhteisöllinen yhteiskunta

·         Opiskelijan kasvu vastuulliseen aikuisuuteen

Opettaja ei tietenkään voi saada tällaisia tuloksia aikaiseksi ilman opiskelijan halua ja opiskelijan osallistamista vastuunottoon. Joissakin tilanteissa opettaja saattaa olla kuitenkin merkittävä ainoa tukea antava aikuinen nuorille, vaikka nuorten hyvinvoinnin päävastuu onkin edelleenkin nuoren omilla vanhemmilla.

 

Kuvaus uuden opettajuuden tunnuspiirteistä

 

Muokkaamaton

 

Uusi opettajuus

Uusi opettajuus on opettajuutta, jossa opettaja ei ole enää vain tiedon ja taidon jakaja. Opettajan tuleekin tukea opiskelijoita elinikäiseen oppimiseen ja yhteisöllisyyteen sekä hänen tulee huomioida oppimistilanteissa mahdollisuudet oppilaiden elämänhallintataitojen ja työelämävalmiuksien kartuttamiseen samalla, kun ammatillista osaamista kartutetaan. Uusi opettajuus ohjaa oppimista yhä vahvemmin tiedon tietämisestä tiedon soveltamiseen. Nuorten yhteiskuntatakuu sekä nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen luovat tärkeän huomioitavan näkökulman opettajan työhön. Sinänsä moni opettaja on opetuksessaan tehnyt tärkeää kasvatustyötä jo nyt, mutta opettajan toimiminen ohjaajana yhteisössä, osallisuutta luoden sekä pohtien aidosti yksilöllisten opintopolkujen luomista on harvoin todellista oppilaitoksen oppimiskulttuuria ja opettajuutta. Ohjaus elämänhallintataidoissa tarkoittaa sitä, että opiskelijaa voidaan ohjata peruselämänhallintataidoissa ja että opiskelija ohjataan oikeiden ammattilaisten luo hänen tarvitessaan apua esim. päihderiippuvuuden kanssa tai kun hän tarvitsee taloudellista tukea tai kuntoutusta. Koulun oppilashuollon kanssa tehtävän yhteistyön tarve ei myöskään katoa. Usein kuitenkin elämänhallintaan liityvät kysymykset tulevat esille erilaisissa oppimistilanteissa tai ryhmänohjaajan keskustellessa opettajan kanssa, jolloin opettajan on mahdollista ohjata näissä asioissa. 

Yhteiskuntakuu: ammatillisessa koulutuksessa elämänhallinta / elinikäinen oppiminen taitojen merkitys kasvaa. Opiskelijoiden lähtötilanteiden (opiskeluvalmiudet / elämäntianne) erilaisuus koulutuksen alkuvaiheessa on jo kasvanut merkittävästi. Tämä aiheuttaa opetuksen "yksilöllistämis" - paineita. vrt. edellä oppimisen edellytykset, toiveet yms. Uudessa opettajuudessa opiskelija nähdään aktiivisena toimijana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoita johdatetaan tiedon lähteille ja heitä tuetaan yhdistämään tietoa sekä erottelemaan faktatietoa eri näkökulmista. Tämän lisäksi opiskelijoita tuetaan kehittämään itse aktiivisesti omaa osaamistaan. Uudessa opettajuudessa hyödynnetään myös opiskelijoiden omaamaa tietoa. Oppimisesta tulee näin oppimiskumppanuutta. Käytännössä opiskelija voi jakaa osaamistaan ja tietouttaan ryhmän ja yhteisön muille jäsenille, eli muille opiskelijoille, opettajille ja työelämälle. Nuorten osaaminen voi liittyä esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisen taitoihin, kansainväliseen osaamiseen sekä verkostomaiseen työskentelyyn. Mahdollisuus hyödyntää omaa osaamistaan ja jakaa sitä opintojen aikana voimaannuttaa opiskelijoita ja tukee ammatillisen identiteetin kasvua sekä vahvistaa itsetuntoa.

Uusi opettajuus ei tee opettajan työtä tarpeettomaksi, vaan korostaa opettajan työn tärkeyttä yhteisön jäsenenä ja aikuisena. Toisella asteella ammatillisessa koulutuksessa korostuu teoriatiedon soveltaminen käytäntöön, ei niinkään teoriatiedon osaaminen tiedon itsensä vuoksi. Usein kuitenkin oppilaitoksissa osaaminen on pilkottu isoista kokonaisuuksista pieniin osiin, joita opiskellaan kurssimuotoisesti ja opettajalähtöisesti. Uusi opettajuus haastaa opettajia ohjaamaan oppimistilanteita ja käyttämään elinikäisen oppimisen avaintaitoja oppimistilanteissa sekä huomioimaan erilaiset työprosessit opetuksessa.

Uuteen opettajuuteen sisältyy myös ajatus erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämisestä sekä aitojen yksilöllisten opintopolkujen luomisesta opiskelijan tarpeista, unelmista, osaamisesta ja valmiuksista käsin. Tämä ei mahdollistu perinteisillä rakenteilla, eikä vain opettajien tahtotilalla, vaan pedagoginen johtaminen sekä rakenteiden tarkastelu ja resurssien kohdentaminen ovat avainasemassa. Yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu vaatii aikaa ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen vaatii rohkeutta kokeilla, mutta voi vaatia myös kouluttautumista. Kun pääpaino siirtyy opiskelijoiden osaamisen varmistamiseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen omien oppituntien määrän sijasta, voidaan saada aikaan myös nykyistä enemmän työelämälähtöisyyttä, yhteisopettajuutta sekä jopa vapauttaa aikaa työn ja opintopolkujen suunnittelulle, ohjaukselle ja arvioinnille.

 

Uuden opettajuuden tunnuspiirteitä

Kuvaus uuden opettajuuden tunnuspiirteistä

 

 

Uudessa opettajuussa nousee esille aikaisempaa keskeisemmin ajatus siitä, että opettaja on ammattinsa lisäksi yksi aikuisista, joka toteuttaa työssään yhteiskuntavastuuta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

 

Opettajan työssä yhteiskuntavastuun toteuttaminen tulee esille mm. seuraavien tuloksien kautta:

  • Eettisyys
  • Ammattiosaamisen saavuttaminen
  • Työllistyminen
  • Opiskelijan hyvä elämä
  • Opiskelijan yhteiskunnan jäsenyys
  • Yhteisöllinen yhteiskunta
  • Opiskelijan kasvu vastuulliseen aikuisuuteen

Opettaja ei tietenkään voi saada tällaisia tuloksia aikaiseksi ilman opiskelijan halua ja opiskelijan vastuunottoon osallistamista. Joissakin tilanteissa opettaja saattaa olla kuitenkin merkittävä ainoa tukea antava aikuinen nuorille, vaikka nuorten hyvinvoinnin päävastuu onkin edelleenkin nuoren omilla vanhemmilla.

 

Ohjaus ja arviointi

 

Ohjaus ja arviointi

Oppimisympäristöjä kehittäessä ja käytettäessä tulee huolehtia riittävästä ohjauksesta ja arvioinnista. Arviointi voi pitää sisällään oppimisen arviointia ja osaamisen arviointia.

 

Esimerkkejä erilaisista ohjauksen ja palautteen antotavoista:

·         Valmentajuus

·         Itsearviointi

·         Vertaisoppiminen ja vertausohjaus

·         Vertaisarviointi, tiimiarviointi

·         Tutorointi

·         Tekniikka ja tekninen palaute suoritteesta

·         Asiakkaat palautteen antajina

·         Verkostojen ohjaus ja palaute

·         Mestari-kisälli

·         Ylhäältä alas annettu ohjaus ja palaute

·         Työpaikkaohjaaja ja työelämän edustajien palaute

·         Kirjallinen palaute

·         Sosiaalisen median välityksellä annettava ohjaus ja palaute

·         Tulevaisuuden ennakointi ja tavoitteiden asettaminen

·         Yksilöohjaus

·         Ryhmänohjaus

Erilaisissa tilanteissa erilainen palaute ja ohjaus voi olla perusteltua, mutta ohjauksen ja palautteen tulisi ennen kaikkea olla oppimiseen kannustavaa ja tukea opiskelijan itsearviointitaitoja. Ohjaukseen ja arviointiin vaikuttavat opiskelijan tarpeet. Opiskelijoiden oppimis- ja arviointitaidot vaikuttavat ohjaustarpeeseen. Heikomman itsetunnon omaava opiskelija tarvitsee oppimistilanteessa, ohjauksessa ja palautteenantotilanteessa erityisen paljon kannustavaa palautetta sekä rohkaisua onnistumisesta.

 

 

Ohjauksessa ja palautteen antamisessa tulee kiinnittää huomioita

·         Oppimisen edellytyksiin

·         Opiskelijan tarpeisiin

o    Erityisen tuen tarpeet opiskelussa (esim. oppimisvaikeudet, lukihäiriö)

o    Muut erityisen tuen tarpeet (esim. tarvittavat palvelut, apuvälineet)

o    Muut tarpeet

·         Opiskelijan toiveet ja unelmat

·         Opiskelijan (konkreettiset) tavoitteet ja tavoitteiden aikataulu sekä toimenpiteet

·         Opiskelijan osaaminen

·         Opiskelijan vahvuudet ja niiden tunnistaminen

·         Opiskelijan työllistyminen ja urasuunnittelu

·         Tulevaisuuden työmarkkinat

 


 

Tutkinnon osien tai osan osien suorittaminen kansallisesti ja kansainvälisesti muualla kuin omassa oppilaitoksessa, on osa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Lähettävän ja vastaanottavan organisaation kesken tehdään yhteistyösopimus, jossa sovitaan osapuolten vastuut ja velvoitteet yhteistoiminnan osalta. Toisaalla arvioitua osaamista ei arvioida uudelleen. Dokumentoitu ja arvioitu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan.

 

Opiskelija voi saavuttaa tutkinnon osan tai osan osan oppimistulokset myös muussa oppimisympäristössä, muun oppimisratkaisun tuloksena tai hänellä on jo kyseinen osaaminen hankittuna aikaisemmissa opinnoissa tai työkokemuksen kautta. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on ohjeistettu Opetushallituksen toimesta.

 

Opiskelijan osaamista arvioitaessa päällekkäisarviointia ei tule tehdä. Osaaminen on tunnustettu tai arvioidaan siinä oppimisympäristössä missä hänet on ohjattu osaaminen hankkimaan ja osoittamaan.

 

Opiskelijan ohjausta yksilöllisissä opintopoluissa ja opintopolkuihin helpottaa mm. seuraavat tekijät:

 

-       opettajalle/opettajille selkeitä työelämälähtöisiä opetuskokonaisuuksia / teemoja

-       selkeät työelämälähtöiset teemat OPSissa helpottavat osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (mm. kansainväliset top-jaksot, maahanmuuttajien HOPSin tekeminen)

-       selkeä opiskelijan HOPS; oppilaitoksessa on selkeytetty HOPSin sisältö, sen tarkoitus, mahdollisuudet ja päivittäminen

-       oppilaitoksissa on selkeä toiminta- ja dokumentointitapa opiskelijan erilaisiin tutkinnon osan osien suorittamiseen (osaamisen hankinta yksilöllisesti ja joustavin menetelmin)

-       osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteet, kirjaukset opintorekisteriin ja tutkintotodistukseen.

Muokkaamaton

 

Ohjaus ja arvointi

Oppimisympäristöjä kehittäessä ja käytettäessä tulee huolehtia riittävästä ohjauksesta ja arvioinnista. Arviointi voi pitää sisällään oppimisen arviointia ja osaamisen arviointia.

 

Esimerkkejä erilaisista ohjauksen ja palautteen antotavoista:

  • Valmentajuus
  • Itsearviointi
  • Vertaisoppiminen ja vertausohjaus sekä tutorointi
  • Tekniikka ja tekninen palaute suoritteesta
  • Asiakkaat palautteen antajina
  • Verkostojen ohjaus ja palaute
  • Mestari-kisälli
  • Ylhäältä alas annettu ohjaus ja palaute

Erilaisissa tilanteissa erilainen palaute ja ohjaus voi olla perusteltua, mutta ohjauksen ja palautteen tulisi ennen kaikkea olla oppimiseen kannustavaa ja tukea opiskelijan itsearviointitaitoja. Ohjaukseen ja arvointiin vaikuttavat opiskelijan tarpeet. Opiskelijoiden oppimis- ja arviointitaidot vaikuttavat ohjaustarpeeseen. Heikomman itsetunnon omaava opiskelija tarvitsee oppimistilanteessa, ohjauksessa ja palautteenantotilanteessa erityisen paljon kannustavaa palautetta sekä rohkaisua onnistumisesta.

Discuss & brainstorm

Discussion is not allowed for anonymous users. If you have an account, please login.