Duunissa tutkinto ja Toisin tehden ammattiin

Duunissa tutkinto ja Toisin tehden ammattiin / Omnia

Duunissa tutkinto -hankkeen tavoitteena oli kehittää malli kesken jääneen tutkinnon loppuunsuorittamiseksi. Toimintamalli tuotteistettiin jatkona seuranneessa Toisin tehden tutkintoon -hankkeessa ja sitä voidaan käyttää myös opintojen työvaltaistamiseen ilman keskeyttämistä.

http://issuu.com/Marjaty/docs/toisin_tehden_tutkintoon_juliste_2.0?mode=window

Pedagoginen perusajatus

Malli perustuu keskeytyneiden opintojen jälkeen työelämässä ilmiöpohjaisesti opittujen asioiden tunnistamiseen ja tutkinnosta tämän jälkeen puuttuvien tietojen ja taitojen opiskeluun henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Verkkopalveluiden mahdollistamaa virtuaalista yhteydenpitoa ja tehtävien tekemistä hyödynnetään paljon.

Opiskelijan näkökulma

Työelämässä kokemusta hankkinut opiskelija saa aiemmin keskeytyneen tutkintonsa valmiiksi. Opintoajat ja -muodot valitaan siten, että opiskelu onnistuu työn ohessa ja usein omassa työpaikassa, jolloin palkallinen opiskelu on mahdollista. Jos opiskelijalla ei ole työpaikkaa, kokonaisen lukukauden kestävään opiskeluun voi hakea opintotukea. Opiskelijan työelämävalmiudet kehittyvät ja muodostuu uusia verkostoja. Työllistyminen helpottuu. 

Opettajan, oppilaitoksen ja työelämän näkökulmat

Opettajan rooli on mahdollistaa ja ohjata opintoja. Opettajalta vaaditaan kykyä luottaa oppimiseen työpaikalla sekä kokemusta osaamisen ja oppimistarpeen tunnistamisesta. Tämä vaatii tutkinnon perusteiden perusteellista tuntemista. Työssäoppimispaikkojen kiertämisen sijaan tarvitaan taitoa hyödyntää verkkopalveluita ja verkko-opetusta sekä opiskelijaryhmän sisäistä vertaisoppimista.

Oppilaitokselta vaaditaan halukkuutta ja mahdollisuutta järjestellä kurssien aikatauluja siten, että työssäkäyvät niihin ehtivät, halukkuutta verkko-opetukseen sekä kykyä markkinoida opintoja keskeyttäneille. Laskentapäivinä kirjoilla olevista opiskelijoista maksetaan valtionosuus, mutta joissain tapauksissa valmistuminen tapahtuu ennen seuraavaa laskentapäivää. Tuloksellisuus ja valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen paranee. Opettajien työelämän tuntemus ja yhteistyö työelämän kanssa lisääntyvät.

Työelämä saa pitää opiskelevan työntekijänsä työssä, mutta tutkinnon suorittamisen myötä hänen ammattitaitonsa kasvaa ja työssäoppimisen aikana työpaikalla tehtävät opinnot mahdollistavat yrityksen kehittymisen. Uusien työntekijöiden rekrytointi helpottuu ja perehdytysaika lyhenee. Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa mahdollistaa jatkuvuuden työssäoppijoiden saamisessa ja opintojen paikallisiin sisältöihin pääsee vaikuttamaan. Työpaikkaohjaajan tulee perehtyä tutkinnon perusteisiin ja osattava ohjata opiskelijaa oikeissa asioissa.

Duunissa tutkinto -toimintamallin kuvaus

Duunissa tutkinto -hankkeessa selvitettiin Omniassa vuonna 2005, 2006 ja 2007 merkonomi- ja datanomikoulutuksissa aloittaneiden, mutta sittemmin koulutuksen keskeyttäneiden tai eronneiden opiskelijoiden yhteystiedot. Heidät kutsuttiin kirjeitse oppilaitokseen tiedotustilaisuuteen helmikuussa 2009. Tilaisuudessa mukana oli kohderyhmän lisäksi opettajia ja opinto-ohjaajia. Hankkeen avulla saatiin  takaisin opintoihin noin 70 tutkinnon suorittajaa. Tieto kulki paitsi oppilaitoksesta opiskelijarekisterin tietojen kautta, myös opiskelijoiden välillä vapaamuotoisesti ”puskaradiossa”, jolloin saatiin vielä jonkin verran lisää opiskelijoita. Tutkintoja suorittamaan palanneiden taustatilanteet olivat hyvin vaihtelevia niin opintojen kuin elämäntilanteiden suhteen. Yhtenä opintojen tuen muotona käytettiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menetelmiä. Opintojen keskeyttämisen jälkeen monelle oli kertyntyt uudenlaista osaamista esim. työjaksojen kautta.

Kokeilun aikana valtaosa suoritti tutkintonsa ammatillisten perustutkintojen nuoriso-opiskeljoina. Osa opiskelijoista ohjattiin oppisopimukseen, varsinkin silloin, kun suorituksia puuttui vähän ja työpaikka oli halukas oppisopimukseen.

Vastuuopettajat huolehtivat jokaisen opiskelijan henkilökohtaisista opiskelusuunnitelmista HOPS:eista. Espoonlahden toimipisteessä järjestettiin ryhmänohjaajien ja opiskelijoiden tapaamisia työssäkäyville soveltuvaan aikaan tiistaisin klo 14-16. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus osallistua lähiopetukseen tietopuolisen osaamisen lisäämiseksi tätä tarkoitusta varten perustetuissa ryhmissä. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle nimettiin oma vastuuopettaja pääaineen tai tutkinnosta puuttuvan osion mukaan: Jo infotilaisuudessa ryhmityttiin oikean opettajan ryhmään, joka saattoi olla myös atto-opettaja. 

Hankkeen aikana huomattiin, että tutkinnon valmistumiseen vaikutti selvästi attoaineiden suorittaminen. Niinpä ryhdyttiin käyttämään wikiä joidenkin opiskelijoiden tukena mm. työelämä- ja yhteiskunta-aineissa. Koska suurin osa tutkinnon suorittajista oli työelämässä, ei heillä juurikaan ollut mahdollisuuksia osallistua lähiopetukseen. Tällöin erityisesti etäopiskelumenetelmien hyödyntäminen tutkinnon suorittamisen tukena oli merkittävä. Hankkeen aikana korostuikin erityisesti atto-aineiden opetuksen kehittäminen sekä niiden integroiminen ammatillisiin oppiaineisiin sekä erityisesti työssäoppimisjaksoihin ja henkilökohtaisiin opintopolkuihin. Tästä vähitellen päädyttiin mm. ”Atto ja avaintaidot”-hankkeeseen, joka Opetushallituksen tukemana toteutettiin vuosina 2010-2012.

”Duunissa tutkintoon”-hankkeesta kehitettiin välittömästi jatkumona ”Toisin tehden tutkintoon”- toimintamalli, jossa tavoitteena oli tarjota opiskelijoille oma polku tutkinnon suorittamiseksi yksilömallia toteuttamalla. Eri toimijat oppilaitostasolla tukivat opiskelijoille laadittujen yksilöllisten opintopolkujen toteutumista. Suorittamalla tutkinnon loppuun opiskelijalle avautui uusia väyliä sekä työllistymisen osalta mutta myös esim. opintojen jatkamiseksi korkeakoulutasolla.

Toisin tehden tutkintoon - laajennetun työssäoppimisen toimintamalli

Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen kokemusten pohjalta Omniassa on luotu toimintamalleja, opintopolkuja mahdollistamaan yksilölliset valinnat.      

Laajennetun työssäoppimisen polun valintaa tukee mm. opiskelijan oppaaseen kirjatut asiat:

• Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko opiskelun ajan.
• HOPS perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja niiden arviointiin.

Opiskelija valitsee yksilöllisesti

• sisällöt (tutkinnonosat)
• menetelmät
• oppimisympäristöt

Työssäoppimisen laajuus sovitaan tutkinnoittain ja opiskelijakohtaisesti, vähintään 20 ov, mutta työssäoppimista voi olla lähes koko tutkinto.

Miten ja kuka laajennetun työssäoppimisen polulle pääsee?

• Yksilöllisistä poluista kerrotaan opintojen alussa HOPS –suunnittelun yhteydessä (oma toive ja valinta)
• Opettajat ja ryhmänohjaajat tunnistavat opiskelijat, joille käytännönläheisempi opiskelu sopii parhaiten ja ehdottavat laajennettua työssäoppimista
• Opiskelija itse tai huoltaja ehdottaa laajempaa työssäoppimista, johon integroidaan myös atto-opintoja (kun on tunnistettu oppimistyyli, jota tekemällä oppiminen tukee parhaiten)
• Työssäoppimispaikka tarjoaa pitemmän topjakson (työelämän tarpeet, mahdollisuus työllistymiseen valmistumisen jälkeen)
• Eronnut tai keskeyttänyt opiskelija voi palata suorittamaan tutkintoa työpaikalta käsin

Eri osapuolten rooli laajennetussa työssäoppimisessa

Tähän graafikolta HOPS- kolmiokuva opiskelija - oppilaitos - työelämä

• suunnittelu yhteistyössä työssäoppimispaikan kanssa
• ohjausta antavat opettaja ja työpaikkaohjaaja
• arviointiin osallistuvat opettaja ja työpaikkaohjaaja (oppimisen arviointi, osaamisen arviointi ,(ammattiosaamisen näytöt työpaikalla)
• tukipalvelut (opintojen ohjaus ym.)

Opiskelija saa ohjausta opettajalta sekä työpaikalla käyntien yhteydessä että mobiilisti verkossa, jossa tapahtuu yhteisöllistä tiedonrakentamista ja myös vertaistukea.

Työpaikkaohjaaja antaa palautetta ja ohjaa opiskelijaa työtehtävissä.

Duunissa tutkinto –hankkeessa ryhdyttiin kehittämään opiskelijalähtöisiä ohjaus- ja opetusmenetelmiä, joissa pääpaino on henkilökohtaisissa opintopoluissa, työvaltaisessa oppimisessa ja tehostetussa opiskelun tukemisessa. Kehitystyö on viety osaksi oppilaitoksen käytäntöjä hanketoimien avulla ja kehitystä on edelleen jatkettu uusien näkökulmien kautta hankerahoituksen tuella.

 

**********

 

 

 

 

 

                                                

 

 

Mitä työvaltainen oppiminen tai pelillisyys tarkoittaa omassa toimintamallissa?

 

 

Mitkä ovat tekijät, jotka puoltavat toimintamallin käyttöä?

Mitä asioita pitää olla järjestyksessä, jotta malli voidaan ottaa käyttöön ja toimii kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti?

Opettajan työaika

opettajan rooli

Tilat, 

Välineet

Ryhmäytyminen?

Miten toiminta eroaa normaaleista käytänteistä

• Millaiseen pedagogiseen ajatteluun toimintamalli perustuu?

Miten pedagogiikka mallissa ilmenee?

 

• Miten opiskelijat hyötyvät toimintamallista? 
• Minkälaiselle opiskelijalle toimintamalli soveltuu?

 

Prosessi

 

 

Prosessikuvaus

	Opiskelija	Opettaja	Tuki-palvelut	Oppilaitosjohto	IT-palvelut	Verkosto	Työn-antaja	Työpaikan IT-infra	Työpaikka-ohjaaja	Some-välineet	Muuta; mitä, kuka?
Toimintamallin käyttöönoton perustelut
Suunnittelu ennen
Toiminnan alussa
Toiminnan puolessa välissä
Toiminnan päättyessä
Toiminnan päätyttyä

 

• Ketkä ovat prosessin toimijat/kohteet?
• Millainen prosessi on?

 

Ohjaus

• Kuka opiskelijaa ohjaa?

 

• Missä vaiheessa opiskelijaa ohjataan?

 

• Millä välineillä ja miten opiskelijaa ohjataan?

 

Arviointi

• Miten arviointi tapahtuu? (missä vaiheessa ja millä välineillä?)

 

• Kuka arvioi oppimista?

Itsearvointi, vertaisarvointi ja opettajan antama arvio.

• Kuka arvioi osaamista?

 

• Miten varmistetaan arvioinnin kriteeriperusteisuus?

Opetussuuntelmaan perustuvaa

• Miten opiskelijan itsearviointi toteutetaan?

Opitaan refektointitaitoja, itsearvio

Tutkintoperusteisuus

• Miten työssäoppimisen tutkinnon perusteisuus varmistetaan?

Avaamalla tutkinnon perusteet oppimisteoiksi joissa tavoitteet täyttyvät

• Miten työssäoppimisen tavoitteet määritellään?

Jos osaat kuvata toimintamallin piirroskuvana, tee sellainen!

 

Mallin käyttöönotto ja edellytykset

• Mitä tämä malli vaatii resursseilta (taloudelliset, henkilö, laite jne.), ja rakenteilta (työnjako, työnkuva jne.), jotta se voidaan ottaa käyttöön?

 

• Mitä malli vaatii pedagogiselta johtamiselta?
• Miten malli voidaan ottaa käyttöön osaksi organisaation toimintaa?
• Edellyttääkö toimijoilta jotain erityisosaamista?

 

Edut ja Haasteet eri näkökulmasta

Mallin edut ja haasteet eri näkökulmasta

 

 

 

Prosessikuvaus

	Opiskelija	Opettaja	Tuki-palvelut	Oppilaitos-johto	IT-palvelut	Verkosto	Työnantaja	Työpaikan IT-infra	Työpaikka-ohjaaja	Some-välineet	Muuta; mitä, kuka?
Edut	opinnot vastaavat odotuksia	motivoituneet opiskelijat		keskeytykset vähenevät, suoritettavat tutkinnot, läpäisyaste			osaavampia työntekijöitä työelämän tarpeisiin
				kasvu: työllistyneiden määrä			vastavalmistuneiden  työelämän pelisäännöt ja käytänteet aiempaa tutumpia
	työelämän käytänteet ja pelisäännöt tutuiksi
Haasteet

 

Millainen alueellinen vaikuttavuus toiminnalla on?

 

Miten toiminta tukee nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista tai ennaltaehkäisee syrjäytymistä?

 

Linkit:

Kouluttautuminen:

 

 

Kerrothan vinkkejä työryhmälle muista hyvistä mallinnuksista!