This is a free Purot.net wiki
Sivukartta
  • View:

Learning by Doing PKKY

Learning by Doing PKKY muokattu

Learning by Doing Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Nurmes

PKKY:n Learning by Doing -toimintamallissa panostetaan tulevan ammatin mukaiseen käytännön tekemiseen kahdeksan ensimmäisen opiskeliuviikon aikana. Into päästä tekemään, halu päästä suoraan töihin ja nopeasti ammattiin ovat yleisimpiä valinnan perusteluja, kun nuori hakeutuu peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Toimintamalli vastaa näihin tarpeisiin.

Pedagogiikka

Mallissa oppijan kokemuksilla on keskeinen rooli. Oppiminen on yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa tapahtuva aktiivinen nelivaiheinen prosessi, jossa ensin toimitaan ja koetaan. Sen jälkeen reflektoidaan eli pohdiskellaan kokemuksia käymällä sisäistä dialogia, sitten käsitteellistetään opittua.

Learning by Doing – malli perustuu ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Sen lisäksi opettajille pyritään saamaan sosiokonstruktivistinen ajattelumalli.

Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuuksina aidoissa konteksteissa. Tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Ilmiöpohjainen opetussuunnitelma on rakenteeltaan osaamisen tavoitteet sisältävä oppiainerajat ylittävä laajempi kokonaisuus.

Sosiokonstruktivismi korostaa tiedon sosiaalista konstruointia, painottaen erityisesti oppimisen sosiaalisia, vuorovaikutuksellisia ja yhteistoiminnallisia prosesseja, Yksilö oppii vuorovaikutuksessa toisen kanssa, yhteistoiminnallista oppimista, keskustelua, merkitysten rakentamista käytännöllisissä yhteyksissä. Opittua on mahdollista reflektoida sekä itsekseen että vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Erityisenä arvona taustalla on vastuullisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että monipuolisesti tuetaan opiskelijan ammatillista, persoonallista ja sosiaalista kehittymistä tasapainoiseksi yksilöksi ja kasvua kohti hyvää ammattitaitoa, laajaa ammattisivistystä ja elinikäisen oppijan taitoja

Osaaminen ja onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa. Käsillä tekemisellä ja ajattelulla on yhteys. Tekeminen auttaa keskittymään ja vaikuttaa ajatteluun. Tieto tukee toimintoja ja tekee teot mahdollisiksi ja merkityksellisiksi. Tekemällä oppiminen on luonnollinen tapa oppia taitoja. Kokemusoppiminen koskettaa oppijaa monipuolisesti. Hän käyttää eri aisteja, kokee tunteita ja elämyksiä ja mielikuvitusta kokemuksia hankkiessaan. 

Opettajan rooli

Mallin käyttöönotto edellyttää myös opettajalta ammatillista kasvamista, uudenlaista pedagogista  ajattelua ja irrottautumista perinteisistä oppimistilanteista. Hänellä tulee olla luottamusta  siihen, että oppimista tapahtuu muuallakin kuin perinteisessä luokassa opettajan välittömässä ohjauksessa. Kokemusoppimisessa opettaja on oppimistilanteiden järjestelijä, ohjaaja, tutor, kannustaja ja rinnalla kulkija. Oppiminen  on yhteistoiminnallista ja yhteisvastuullista. 

Oppilaitosjohdon rooli

Malli edellyttää työelämän kaltaisia oppimisympäristäjä kuten työsaleja, opetuskeittiöitä ja harjoitusyrityksiä kuten  kahvila, joita kannattaa järjestellä luovasti olemassa olevia tiloja ja opiskelijatyötä hyödyntäen.

Opiskelijan rooli

Yhteistoiminallisesti tekemällä oppien opiskelijaryhmän sosiaaliset taidot  vahvistuvat.  Tutustuminen ja ryhmäytyminen toisten opiskelijoiden kanssa tapahtuu tekemisen lomassa. Samalla kehityy me  –henki ja  positiivinen keskinäinen riippuvuus. Opiskelijaryhmällä on  keskeinen merkitys, sillä sen menestyminen on kiinni yksilöiden menestymisestä ja päinvastoin. 

Osaamisen ja oppimisen arviointi

Perustuu opiskelijan työskentelyn  arviointiin, sisältää reflektiota ja antaa tilaisuuden oppia omista tai toisten virheistä. Arviointi on jatkuvaa, vuorovaikutuksellista ja tavoitteelista, tulosten parantamiseen tähtäävää.

Learning by Doing Juliste 2.doc

Nurmeksen työvaltainen kokeilu ja siitä tehty toimintatutkimus

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään kuuluvassa Ammattiopisto Nurmeksessa toteutettiin syksyllä 2010 kokonaisvaltainen työvaltainen kokeilu perustuen EFQM laatutyöprosessiin kuuluvaan itsearvointiin v. 2009 toiminnan ja tulosten pohjalta. Aloittaneiden opiskelijoiden opinnot aloitettiin käytännönläheisellä tekemällä oppimisella kaikilla koulutusaloilla 1. jakson ajan (8 viikkoa). Sosiaalipsykologi Jaana Venkulan toiminnallisuuden merkitystä koskeneen luennon jälkeen ryhmäohjaajat olivat tehneet koulutusalakohtaisesti suunnitelmat siitä, mitä ammatillista toiminnallista tekemistä sisältyisi ensimmäiseen jaksoon. Yhteisiä teemoja oman alan käytännön työtehtävät ja omaan alaan tutustuminen yritysvierailuilla. Opetuksen toteutusympäristöt olivat perinteisen luokkahuoneen ulkopuolella, kuten työsaleissa, keittiössä, kahvilassa, projekteissa, rakennustyömailla, tapahtumissa kuten Nurmeksen elokuvajuhlilla ja yrityksissä. Tämä huomioitiin myös lukujärjestyksissä.

Tämän kuvauksen tekstit perustuvat julkaisuun ”Learning by doing – tekemällä ammatin oppimisen alkuun”, joka oli oman työyhteisön kehittämiseen liittyvä kehittämistehtävä Kaija Mattilan sosionomi (YAMK) opinnoissa. Toimeksiantajana oli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Nurmes. Tavoitteena oli Ammattiopisto Nurmeksen koulutuksen laadun parantaminen ja oppilaitoksen vetovoimaisuuden lisääminen hakijoiden keskuudessa. Tarkoituksena oli saavuttaa parempia oppimistuloksia kehittämällä pedagogiikkaa, didaktisia menetelmiä, oppimisympäristöjä, sekä tukea opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessia ja sitoutumista opiskeluun.

Toimintatutkimuksena toteutetun kehittämistehtävän keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat muun muassa:

* Mitkä ovat Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutuneiden motivaatiotekijät?

* Miten tekemällä oppiminen – toiminnallisuus tukevat opiskelijoiden sitoutumista ja ammatillisenkasvun prosessia ammatillisten opintojen alussa?

* Miten voidaan tukea työelämän käytänteiden oppimista ammatillisten opintojen alkuvaiheessa?

Aiempien tutkimusten mukaan ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat odottavat käytännön läheistä koulutusta, valmistumista nopeasti käytännön ammattiin ja pääsyä työelämään. Opetushallituksen teettämän tutkimuksen ammatillisen koulutuksen mielikuvista (OPH, 2007) tuloksena oli, että ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat haluavat nopeasti ammattiin ja työelämään. He eivät halua tuhlata aikaa turhaan. Lukio koetaan liian raskaaksi ja teoreettiseksi, lukeminen ei luonnistu eikä tunnu omalta. Peruskouluaikana on jo kyllästytty teoreettiseen opiskelutapaan ja lukio nähdään yläasteen jatkona ja siihen halutaan vaihtelua. Ammatillinen koulutus valitaan, koska mielikuvana on halu käytännönläheiseen koulutukseen ja odotuksena päästä tekemään käsillä (Mattila 2012, 17; viite)

Toiminnallinen aloitus tarkoitti konkreettisesti ensimmäistä jaksoa. Sen jälkeen kerättiin opiskelijapalaute ja myöhemmin myös opettajapalaute. Sekä opettajilta että opiskelijoilta saadun palauteaineiston pohjalta tekemällä oppien aloitettu opiskelijoiden ensimmäinen jakso onnistui hyvin. Aineiston mukaan kaikilla koulutusaloilla oli ollut omaan alaan liittyvää käytännön tekemistä. Ilmaus ”Tykkään tehdä asioita käsin ja oppia ” oli opiskelijoiden tuntoja kuvaava ilmaus. Toiminnallinen alku ammatillisille opinnoille oli opiskelijoiden mielestä merkityksellinen. Tekemällä oppiminen vahvisti mielikuvaa käytännön läheisestä opiskelusta ammatin hankkimiseksi. Opettajapalautteesta ilmeni, että opiskelijat olisivat halunneet jatkaa opiskeluaan käytännön läheisesti ensimmäisen jakson päätyttyä.

Kehittämistehtävän seuranta-arvioinnin mukaan Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutumiseen vaikutti opiskelupaikan läheisyys enemmän kuin koulutusala. Tämä poikkeaa valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa 94 % piti itseä kiinnostavaa alaa tärkeänä opiskelupaikkaa valittaessa. Tärkein koulutukseen hakeutumiseen vaikuttava tekijä (41 %) oli oppilaitoksen läheinen sijainti ja toiseksi tärkein (34 %) sopiva koulutusala. Nuori on valmis joustamaan koulutusalan valinnassa, kun opiskelupaikka on lähellä. Hänellä ei ole välttämättä yhtä ainoaa omaa alaa. Vaikka kiinnostavan koulutusalan perusteella hakeutuneita oli vain 34 %, silti kahden kuukauden kuluttua 90 % koki olevansa oikealla omalla alalla ja 67 % vastasi olevansa hyvin motivoituneita.  Tulokset osoittivat että Learning  by doing - tekemällä oppiminen ammatillisten opintojen alussa vastasi opiskelijoiden odotuksiin. Vastaajista 81 % oli sitä mieltä, että suuri tai erittäin suuri merkitys oli sillä, että oli päässyt tekemään käytännön työtehtäviä jo ensimmäisen jakson aikana.

Toiminnallisten, ”Learning by doing” - tekemällä oppien, kokemuksellisten opetusmenetelmien käyttäminen, edisti aineiston mukaan myös ammatillisen kasvun käynnistymistä. Opettajat havainnoivat opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessin käynnistymisen sitoutumisena opintoihin, motivoitumisena ja ryhmähengen kehittymisenä. Toiminnallisen alun myötä myös sosiaaliset taidot vahvistuivat. Kyseessä nähtiin olevan hyvä käytänne, jota tulisi jatkaa ja kehittää. Opettajat totesivat opiskelijoiden tulleen opiskelemaan käytännön ammattia, johon soveltuu tekemällä oppiminen opetusmenetelmänä. Huomattiin myös että tekemällä oppiminen edistää opettajan tutustumista opiskelijoihin, opiskelijoiden tutustumista toisiinsa, ryhmäytymistä, sekä opiskelijoiden sitoutumista.  Eräs opettajista totesi tekemällä opintojen aloittamisen teettävän suunnittelutöitä ensimmäisellä kerralla, mutta toteutuksen olevan palkitsevaa opiskelijoiden ollessa motivoituneempia, innostuneempia ja sitoutuneempia opiskeluun kuin aikaisemmin, sekä aloittamisvaiheessa tapahtuneiden keskeyttämisten vähentyneen.

Learning by doing - tekemällä oppiminen oli opiskelumotivaation ja sitoutumisen kannalta merkittävä pedagoginen ja didaktinen valinta sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulmasta ja tuki opiskelijoiden sitoutumista ja ammatillisen kasvun prosessia ammatillisten opintojen alussa.

Nuorten halu opiskella kotiseudullaan tulisi ottaa huomioon koulutusaloja ja aloituspaikkoja jaettaessa, niin että myös kasvukeskusten ulkopuolella asuvilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus saada koulutuspalveluja. Kaikki nuoret eivät halua tai heillä ei ole valmiuksia tai mahdollisuuksia lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Myös heillä tulee olla mahdollisuus opiskella. Syrjäytymisen riski on suuri, jos he jäävät ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle.

Miten toiminnallista jaksoa olisi kehitettävä? Vastausaineiston mukaan opettajat näkivät myös kehitettävää toiminnallisessa aloituksessa mitä kehitettävää?. Siirtyminen toiseen jaksoon oli joissakin ryhmissä haaste teoriatuntien alkamisen myötä. Opiskelijat eivät pitäneet siitä, että toisen jakson vaihduttua käytännön osuus väheni.

Myönteisten tulosten perusteella käytännettä on päätetty jatkaa vastaavalla tavalla toiminnallisella ensimmäisellä jaksolla jatkossakin. Ensimmäinen jakso on hyvä alku, mutta samoja käytänteitä voitaisiin soveltaa opintojen edetessä. Mahdollisuuksia on myös ammattitaitoa täydentävien aineiden opiskeluun käytännönläheisesti. Hankkeen aikana kokeiltiin jonkun verran vieraan kielen opiskelua työtehtävien yhteydessä. Saadun kokemuksen mukaan käytänne soveltuu hyvin silloin, kun opiskellaan ammatillista sanastoa työn ja työvälineiden äärellä. Jatkokehittämisen tarpeena nähtiinkin tekemällä oppimisen laajentaminen ammattitaitoa täydentäviin aineisiin.

Työvaltainen ammattiin oppiminen edellyttää koulutuksen järjestäjää kehittämään päämäärätietoisesti uusia ja joustavia oppimisen mahdollistavia toimintatapoja ja -kulttuuria. Pedagogiikan ja didaktisten menetelmien kehittämiseen sitoudutaan luomalla innostavia ja osallistavia oppimisympäristöjä. Learning by doing -tyyppiset toiminnalliset opetusmenetelmät ja työvaltaiset oppimisympäristöt ovat Ammattiopisto Nurmeksessa saatujen kokemusten mukaan mahdollisuus oppia ammattiin työvaltaisesti. Opiskelijan oppimisprosessin ja ammatillisen kasvun tulee olla keskiössä oppilaitoksen toiminnassa. Opetustoiminnan tärkein ja keskeisin tulos on opiskelijan oppiminen ja osaaminen. Opettajan roolina on olla ammatillisen kasvuprosessin valmentajana ja rinnalla kulkijana.

Learning by doing – on ilmiöpohjainen opetus- ja opiskelumenetelmä, jossa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todelliset ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuuksina aidoissa konteksteissa, ja tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Tarvittaisiinkin ilmiöpohjainen opetussuunnitelma, joka on rakenteeltaan osaamisen tavoitteet sisältävä oppiainerajat ylittävä laajempi kokonaisuus.

 

Sisältöalue

Learning by Doing Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Nurmes

 

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään kuuluvassa Nurmeksen Ammattiopistossa toteutettiin syksyllä 2010 kokonaisvaltainen työvaltainen kokeilu. Aloittaneiden opiskelijoiden opinnot aloitettiin käytännönläheisellä tekemällä oppimisella kaikilla koulutusaloilla 1. jakson ajan (8 viikkoa). Ryhmäohjaajat olivat tehneet koulutusalakohtaisesti suunnitelmat siitä, mitä ammatillista toiminnallista tekemistä sisältyisi ensimmäiseen jaksoon. Yhteisiä teemoja oman alan käytännön työtehtävät ja omaan alaan tutustuminen yritysvierailuilla. Opetuksen toteutusympäristöt olivat perinteisen luokkahuoneen ulkopuolella, kuten työsaleissa, keittiössä, kahvilassa, projekteissa, rakennustyömailla, tapahtumissa kuten Nurmeksen elokuvajuhlilla ja yrityksissä. Tämä huomioitiin myös lukujärjestyksissä.

”Learning by doing – tekemällä ammatin oppimisen alkuun” oli oman työyhteisön kehittämiseen liittyvä kehittämistehtävä Kaija Mattilan sosionomi (YAMK) opinnoissa. Toimeksiantaja oli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Nurmes. Tavoitteena oli Ammattiopisto Nurmeksen koulutuksen laadun parantaminen ja oppilaitoksen vetovoimaisuuden lisääminen hakijoiden keskuudessa. Tarkoituksena oli saavuttaa parempia oppimistuloksia kehittämällä pedagogiikkaa, didaktisia menetelmiä, oppimisympäristöjä, sekä tukea opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessia ja sitoutumista opiskeluun.

Toimintatutkimuksena toteutetun kehittämistehtävän keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat muun muassa:

* Mitkä ovat Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutuneiden motivaatiotekijät?

* Miten tekemällä oppiminen – toiminnallisuus tukevat opiskelijoiden sitoutumista ja ammatillisenkasvun prosessia ammatillisten opintojen alussa?

* Miten voidaan tukea työelämän käytänteiden oppimista ammatillisten opintojen alkuvaiheessa?

 

Aiempien tutkimusten mukaan ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat odottavat käytännön läheistä koulutusta, valmistumista nopeasti käytännön ammattiin ja pääsyä työelämään.

Toiminnallinen aloitus tarkoitti konkreettisesti ensimmäistä jaksoa. Sen jälkeen kerättiin opiskelijapalaute ja myöhemmin myös opettajapalaute. Sekä opettajilta että opiskelijoilta saadun palauteaineiston pohjalta tekemällä oppien aloitettu opiskelijoiden ensimmäinen jakso onnistui hyvin. Aineiston mukaan kaikilla koulutusaloilla oli ollut omaan alaan liittyvää käytännön tekemistä. Ilmaus ”Tykkään tehdä asioita käsin ja oppia ” oli opiskelijoiden tuntoja kuvaava ilmaus.

Toiminnallinen alku ammatillisille opinnoille oli opiskelijoiden mielestä merkityksellinen. Tekemällä oppiminen vahvisti mielikuvaa käytännön läheisestä opiskelusta ammatin hankkimiseksi. Opettajapalautteesta ilmeni, että opiskelijat olisivat halunneet jatkaa opiskeluaan käytännön läheisesti ensimmäisen jakson päätyttyä.

Kehittämistehtävän seuranta-arvioinnin mukaan Ammattiopisto Nurmekseen opiskelijoiksi hakeutumiseen vaikutti opiskelupaikan läheisyys enemmän kuin koulutusala. Tämä poikkeaa valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa 94 % piti itseä kiinnostavaa alaa tärkeänä opiskelupaikkaa valittaessa. Tärkein koulutukseen hakeutumiseen vaikuttava tekijä (41 %) oli oppilaitoksen läheinen sijainti ja toiseksi tärkein (34 %) sopiva koulutusala. Nuori on valmis joustamaan koulutusalan valinnassa, kun opiskelupaikka on lähellä. Hänellä ei ole välttämättä yhtä ainoaa omaa alaa. Vaikka kiinnostavan koulutusalan perusteella hakeutuneita oli vain 34 %, silti kahden kuukauden kuluttua 90 % koki olevansa oikealla omalla alalla ja 67 % vastasi olevansa hyvin motivoituneita.  Tulokset osoittivat että Learning  by doing - tekemällä oppiminen ammatillisten opintojen alussa vastasi opiskelijoiden odotuksiin. Vastaajista 81 % oli sitä mieltä, että suuri tai erittäin suuri merkitys oli sillä, että oli päässyt tekemään käytännön työtehtäviä jo ensimmäisen jakson aikana.

Toiminnallisten, ”Learning by doing” - tekemällä oppien, kokemuksellisten opetusmenetelmien käyttäminen, edisti aineiston mukaan myös ammatillisen kasvun käynnistymistä. Opettajat havainnoivat opiskelijoiden ammatillisen kasvun prosessin käynnistymisen sitoutumisena opintoihin, motivoitumisena ja ryhmähengen kehittymisenä. Toiminnallisen alun myötä myös sosiaaliset taidot vahvistuivat. Kyseessä nähtiin olevan hyvä käytänne, jota tulisi jatkaa ja kehittää. Opettajat totesivat opiskelijoiden tulleen opiskelemaan käytännön ammattia, johon soveltuu tekemällä oppiminen opetusmenetelmänä. Huomattiin myös että tekemällä oppiminen edistää opettajan tutustumista opiskelijoihin, opiskelijoiden tutustumista toisiinsa, ryhmäytymistä, sekä opiskelijoiden sitoutumista.  Eräs opettajista totesi tekemällä opintojen aloittamisen teettävän suunnittelutöitä ensimmäisellä kerralla, mutta toteutuksen olevan palkitsevaa opiskelijoiden ollessa motivoituneempia, innostuneempia ja sitoutuneempia opiskeluun kuin aikaisemmin, sekä aloittamisvaiheessa tapahtuneiden keskeyttämisten vähentyneen.

Learning by doing - tekemällä oppiminen oli opiskelumotivaation ja sitoutumisen kannalta merkittävä pedagoginen ja didaktinen valinta sekä opiskelijoiden että opettajien näkökulmasta ja tuki opiskelijoiden sitoutumista ja ammatillisen kasvun prosessia ammatillisten opintojen alussa.

Nuorten halu opiskella kotiseudullaan tulisi ottaa huomioon koulutusaloja ja aloituspaikkoja jaettaessa, niin että myös kasvukeskusten ulkopuolella asuvilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus saada koulutuspalveluja. Kaikki nuoret eivät halua tai heillä ei ole valmiuksia tai mahdollisuuksia lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Myös heillä tulee olla mahdollisuus opiskella. Syrjäytymisen riski on suuri, jos he jäävät ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle.

Miten toiminnallista jaksoa olisi kehitettävä? Vastausaineiston mukaan opettajat näkivät myös kehitettävää toiminnallisessa aloituksessa mitä kehitettävää?. Siirtyminen toiseen jaksoon oli joissakin ryhmissä haaste teoriatuntien alkamisen myötä. Opiskelijat eivät pitäneet siitä, että toisen jakson vaihduttua käytännön osuus väheni.

Myönteisten tulosten perusteella käytännettä on päätetty jatkaa vastaavalla tavalla toiminnallisella ensimmäisellä jaksolla jatkossakin. Ensimmäinen jakso on hyvä alku, mutta samoja käytänteitä voitaisiin soveltaa opintojen edetessä. Mahdollisuuksia on myös ammattitaitoa täydentävien aineiden opiskeluun käytännönläheisesti. Hankkeen aikana kokeiltiin jonkun verran vieraan kielen opiskelua työtehtävien yhteydessä. Saadun kokemuksen mukaan käytänne soveltuu hyvin silloin, kun opiskellaan ammatillista sanastoa työn ja työvälineiden äärellä. Jatkokehittämisen tarpeena nähtiinkin tekemällä oppimisen laajentaminen ammattitaitoa täydentäviin aineisiin.

Työvaltainen ammattiin oppiminen edellyttää koulutuksen järjestäjää kehittämään päämäärätietoisesti uusia ja joustavia oppimisen mahdollistavia toimintatapoja ja -kulttuuria. Pedagogiikan ja didaktisten menetelmien kehittämiseen sitoudutaan luomalla innostavia ja osallistavia oppimisympäristöjä. Learning by doing -tyyppiset toiminnalliset opetusmenetelmät ja työvaltaiset oppimisympäristöt ovat Ammattiopisto Nurmeksessa saatujen kokemusten mukaan mahdollisuus oppia ammattiin työvaltaisesti. Opiskelijan oppimisprosessin ja ammatillisen kasvun tulee olla keskiössä oppilaitoksen toiminnassa. Opetustoiminnan tärkein ja keskeisin tulos on opiskelijan oppiminen ja osaaminen. Opettajan roolina on olla ammatillisen kasvuprosessin valmentajana ja rinnalla kulkijana.

Learning by doing – on ilmiöpohjainen opetus- ja opiskelumenetelmä, jossa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todelliset ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuuksina aidoissa konteksteissa, ja tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Tarvittaisiinkin ilmiöpohjainen opetussuunnitelma, joka on rakenteeltaan osaamisen tavoitteet sisältävä oppiainerajat ylittävä laajempi kokonaisuus.

 

********** 

 

Kysymykset jäävät pois lopullisesta tekstistä - otsikointi vielä mietinnässä.

PKKY:n Learning by Doing - mallissa panostetaan tulevan työn kannalta autenttiseen tekemiseen kahdeksan ensimmäisen opiskeliuviikon aikana.

Learnig by doing on tapa oppia tekemällä. Sen perusta on Deweyn pragmatismina tunnettu kasvatusfilosofia, joka painottaa käytäntöä merkityksen perustana ja tiedon saavuttamista reflektoidun kokemuksen kautta. (Dewey 1957, 6-7) Tekemällä oppimisessa hyödynnetään opiskelijan luonnollista oppimiskykyä käytännön ympäristössä.

Mitä työvaltainen oppiminen tai pelillisyys tarkoittaa omassa toimintamallissa?

Mallissa oppijan kokemuksilla on keskeinen rooli. Oppiminen on yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa tapahtuva aktiivinen prosessi. Nelivaiheinen prosessi, jossa ensin toimitaan ja koetaan. Sen jälkeen reflektoidaan eli pohdiskellaan kokemuksia  käymällä sisäistä dialogia, sitten käsitteellistetään opittua.

Mitkä ovat tekijät, jotka puoltavat toimintamallin käyttöä?

Into päästä tekemään, halu päästä suoraan töihin ja nopeasti ammattiin ovat yleisimpiä valinnan perusteluja nuoren hakeutuessa peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Learning by Doing -mallilla pyritään vastaamaan yleisimpiine ammatillista koulutusta koskeviin ennakko-odotuksiin, jotka ovat käytännönläheisyys ja käsillä tekeminen.

 

Opetushallituksen teettämän tutkimuksen ammatillisen koulutuksen mielikuvista (OPH, 2007) tuloksena oli, että ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat haluavat nopeasti ammattiin ja työelämään. He eivät halua tuhlata aikaa turhaan. Lukio koetaan liian raskaaksi ja teoreettiseksi, lukeminen ei luonnistu eikä tunnu omalta. Peruskouluaikana on jo kyllästytty teoreettiseen opiskelutapaan ja lukio nähdään yläasteen jatkona ja siihen halutaan vaihtelua. Ammatillinen koulutus valitaan, koska mielikuvana on halu käytännönläheiseen koulutukseen ja odotuksena päästä tekemään käsillä (Mattila 2012, 17; viite)

 

Menestyjän taitoja työelämässä ovat vastuun ottamisen ja kantamisen tait , myös valmiudet uusien asioiden oppimiseen. Työn tekeminen, ponnisteleminen ja innostuminen tekevät päämäärän saavuttamisen merkityksellisemmäksi. Usein ammatikseen työntekijöitä rekrytoivat korostavat asenteen ja käytöksen merkitystä työntekijän valinnassa. Onnistuminen edellyttää asianmukaista pukeutumista, vuorovaikutustaitoja, silmiin katsomista, kykyä keskustella ja käyttäytyä kohteliaasti. (Mattila 2012, 16)

 

Lähteet:

Mattila Kaija, Tekemällä ammatin oppimisen alkuun, Learning by doing, 2012, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Mitä asioita pitää olla järjestyksessä, jotta malli voidaan ottaa käyttöön ja toimii kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti?

Opettajan työaika

 

Edellyttää myös opettajalta ammatillista kasvamista, uudenlaista pedagogista  ajattelua, irrottautumista perinteisistä oppimistilanteista. Hänellä tulee olla luottamusta  siihen, että oppimista tapahtuu muuallakin kuin perinteiessäluokassa opettajan välittömässä ohjauksessa.

 

Tilat, edellyttää työelämän kaltaisia oppimisympäristäjä kuten työsaleja, opetuskeittiöitä, harjoitusyrityksiä esimerkkinä kahvila.

Välineet

Ryhmäytyminen?

 

Yhteistoiminallisesti tekemällä oppien opiskelijaryhmän sosiaaliset taidot 
vahvistuivat.  Tutustuminen ja ryhmäytyminen toisten opiskelijoiden kanssa tapahtuu tekemisen ohessa. Samalla kehityy me  –henki ja  positiivinen keskinäinen riippuvuus. Opiskelijaryhmällä on 
keskeinen merkitys, sillä sen menestyminen on kiinni yksilöiden menestymisestä ja päinvastoin. 
 

Miten toiminta eroaa normaaleista käytänteistä

Osaaminen ja onnistumisen kokemukset vahvistavat itsetuntoa. Käsillä tekemisellä ja ajattelulla on yhteys. Tekeminen auttaa keskittymään ja vaikuttaa ajatteluun. Tieto tukee toimintoja ja tekee teot mahdollisiksi ja merkityksellisiksi. Tekemällä oppiminen on luonnollinen tapa oppia taitoja. 
 
Kokemusoppiminen koskettaa oppijaa monipuolisesti. Hän käyttää eri aisteja, kokee tunteita ja elämyksiä ja mielikuvitusta kokemuksia hankkiessaan. 
 

 

Pedagoginen näkökulma

  • Millaiseen pedagogiseen ajatteluun toimintamalli perustuu?

Toimintamalli perustuu ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja opettajille pyritään saamaan sosiokonstruktivistinen ajattelumalli.

 

Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuuksina aidoissa konteksteissa, 
ja tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Ilmiöpohjainen opetussuunnitelma on rakenteeltaan osaamisen tavoitteet sisältävä oppiainerajat ylittävä laajempi kokonaisuus.

Sosiokonstruktivismi korostaa tiedon sosiaalista konstruointia, painottaen erityisesti oppimisen sosiaalisia, vuorovaikutuksellisia ja yhteistoiminnallisia prosesseja, Yksilö oppii vuorovaikutuksessa toisen kanssaa, yhteistoiminnallista oppimista, keskustelua, merkitysten rakentamista käytännöllisissä yhteyksissä. Opittua on mahdollista reflektoida itsekseen, sekä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. 

Erityisenä arvona taustalla on vastuullisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että monipuolisesti tuetaan opiskelijan ammatillista, persoonallista ja sosiaalista kehittymistä tasapainoiseksi yksilöksi ja kasvua kohti hyvää ammattitaitoa, laajaa ammattisivistystä ja elinikäisen oppijan taitoja

Miten pedagogiikka mallissa ilmenee?

 

Kokemusoppimisessa opettaja on ohjaaja, tutor, kannustaja ja rinnalla kulkija. Oppiminen  on yhteistoiminnallista ja yhteisvastuullista. 
opettajan olevan taustalla toimiva 
motivoija ja oppimistilanteiden järjestelijä
  • Miten opiskelijat hyötyvät toimintamallista? Minkälaiselle opiskelijalle toimintamalli soveltuu?

 

Prosessi

 

 

Prosessikuvaus
  Opiskelija Opettaja Tuki-palvelut Oppilaitosjohto IT-palvelut Verkosto Työn-antaja Työpaikan IT-infra Työpaikka-ohjaaja Some-välineet Muuta; mitä, kuka?
Toimintamallin käyttöönoton perustelut  

 

 

 

             
Suunnittelu ennen

 

 

 

 

             
Toiminnan alussa  

 

                 
Toiminnan puolessa välissä                      
Toiminnan päättyessä                      
Toiminnan päätyttyä                      

 

  • Ketkä ovat prosessin toimijat/kohteet?
  • Millainen prosessi on?

 

Ohjaus

  • Kuka opiskelijaa ohjaa?

 

  • Missä vaiheessa opiskelijaa ohjataan?

 

  • Millä välineillä ja miten opiskelijaa ohjataan?

 

Arviointi

  • Miten arviointi tapahtuu? (missä vaiheessa ja millä välineillä?)

Perustuu opiskelijan työskentelyn  arviointiin, sisältää reflektiota ja antaa tilaisuuden oppia omista tai toisten virheistä. Arviointi on jatkuvaa, vuorovaikutuksellista ja tavoitteelista, tulosten parantamiseen tähtäävää.

  • Kuka arvioi oppimista?

Itsearvointi, vertaisarvointi ja opettajan antama arvio.

  • Kuka arvioi osaamista?

Itse

  • Miten varmistetaan arvioinnin kriteeriperusteisuus?

Opetussuuntelmaan perustuvaa

  • Miten opiskelijan itsearviointi toteutetaan?

Opitaan refektointitaitoja, itsearvio

Tutkintoperusteisuus

  • Miten työssäoppimisen tutkinnon perusteisuus varmistetaan?

Avaamalla tutkinnonperusteet oppisteoiksi joissa tavoitteet täyttyvät

  • Miten työssäoppimisen tavoitteet määritellään?

Jos osaat kuvata toimintamallin piirroskuvana, tee sellainen!

 

Mallin käyttöönotto ja edellytykset

  • Mitä tämä malli vaatii resursseilta (taloudelliset, henkilö, laite jne.), ja rakenteilta (työnjako, työnkuva jne.), jotta se voidaan ottaa käyttöön?

 

  • Mitä malli vaatii pedagogiselta johtamiselta?
  • Miten malli voidaan ottaa käyttöön osaksi organisaation toimintaa?
  • Edellyttääkö toimijoilta jotain erityisosaamista?

 

Edut ja Haasteet eri näkökulmasta

Mallin edut ja haasteet eri näkökulmasta

 

 

 

Prosessikuvaus
  Opiskelija Opettaja Tuki-palvelut Oppilaitos-johto IT-palvelut Verkosto Työnantaja Työpaikan IT-infra Työpaikka-ohjaaja Some-välineet Muuta; mitä, kuka?
Edut opinnot vastaavat odotuksia motivoituneet opiskelijat   keskeytykset vähenevät, suoritettavat tutkinnot, läpäisyaste    

osaavampia

työntekijöitä

työelämän

tarpeisiin 

       
 

kasvu:

yhteisöllisyys

   

kasvu:

työllistyneiden määrä

   

opitaan työelämän pelisäännöille

ja käytänteille

 

       
  työelämän käytänteet ja pelisäännöt tutuiksi     kasvu: sijoittuminen jatko-opintoihin              
Haasteet                      
                       
                       

 

Millainen alueellinen vaikuttavuus toiminnalla on?

 

Miten toiminta tukee nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista tai ennaltaehkäisee syrjäytymistä?

 

Linkit:

http://learningbydoing.purot.net/

 

Kouluttautuminen:

 

 

Kerrothan vinkkejä työryhmälle muista hyvistä mallinnuksista!

Discuss & brainstorm

Discussion is not allowed for anonymous users. If you have an account, please login.