This is a free Purot.net wiki
Sivukartta
  • View:

Tavastian työvaltainen malli

Tavastian ryhmämalli

Tavastian ryhmämalli.png (=posteri)

Ammattiopisto Tavastiassa Hämeenlinnassa on vakiintuneessa käytössä hyvin työvaltainen ryhmämalli, jossa opiskelijat ovat työssäoppimassa 72 ov ammatillisesta perustutkinnosta. Malli toimii taloudellisesti kannattavasti oppilaitoksen rakennusalan- ja kiinteistöpalveluiden sekä liiketalouden perustutkinnoissa. Työ ja teoria vuorottelevat n. viiden viikon jaksoissa: neljän viikon työssäoppimista seuraa viikon ammattitaitoa täydentäviä aineita ja ammattiaineiden teoriaa sisältävä lähijakso oppilaitoksessa.

Espoolaisella Omnialla on ryhmä lähihoitajia työvaltaisessa ryhmämallissa. Muihin laajennetun työssäoppimisen ryhmämalleihin voi tutustua osoitteessa http://toplaaja.purot.net/mallit_koko_ryhmille.

Opiskelijan näkökulma

Toimintamalli sopii opiskelijalle, jolle käsillä tekeminen on luontevaa ja joka on aloitteellinen ja valmis ottamaan vastaan vaihtuvia työtehtäviä. Hän saa kokonaisvaltaisen näkemyksen usean eri työpaikan toiminnasta ja tutustuu laajasti alueen työnantajiin. Työpaikalle kulkeminen ja siellä lounastaminen tuovat lisäkustannuksia ja kolmen vuoden opinnot palkatonta työtä tehden saattavat toisinaan laskea opiskelumotivaatiota.

Oppilaitoksen ja opettajan näkökulma

Opettajan työnkuva muuttuu perinteiseen verrattuna paljon: hän etsii työnantajaverkostoistaan sopivia kohteita ja vastaa opiskelijan oppimisen ja työtehtävien tutkinnon perusteiden mukaisuudesta. Siksi työssäoppijoista vastaava opettaja ei voi samanaikaisesti vastata muiden ryhmien lähiopetuksesta. Opetussuunnitelman perusteellinen tuntemus on välttämätöntä.

Käyttöönottovaiheessa hyvä työnantajaverkosto helpottaa työtä, mutta ensimmäisenä vuonna on hyvä varata aikaa myös työnantajien opastamiseen. Työnantajaverkostoa on laajennettava ja ylläpidettävä jatkuvasti. Urakoivilla aloilla taloudelliset suhdanteet vaikuttavat merkittävästi työssäoppimispaikkojen saatavuuteen.

Työnantajan näkökulma

Työnantaja saa valmiimpia työntekijöitä ja opiskelija tuo opiskeluaikanaan jo oman työpanoksensa työmaalle.

 

____________________________________________________________________________________

Oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen säännöllisen vuorottelun yleiset huomiot:

Työelämän näkökulmasta parhaiten palvelevat pitkät työssäoppimisjaksot, jolloin opiskelija pääsee paremmin sisälle työyhteisöön ja työpaikan työtehtäviin.

Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan vuorottelun malleista parhaiten työelämän rytmiin näyttävät sopivan mallit, joissa työviikko työpaikalla ei jää kovin lyhyeksi ja oppiminen työpaikalla rikkonaiseksi.

Taloudelliset suhdanteet vaikuttavat merkittävästi työssäoppimispaikkojen saatavuuteen urakoivilla aloilla.

 

Oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen säännöllisen vuorottelun erityiset edut:

Opiskelijoille tarjoutuu nopeampi mahdollisuus päästä soveltamaan teoriassa opittuja asioita käytäntöön, mikä lisää opiskelijoiden motivaatiota sekä teoreettisen osaamisen tärkeyden ymmärtämistä

Jatkuva kiinteä kontakti työelämään luo puitteet teoriaopetuksen kiinnittymiselle käytännön työhön sekä mahdollisuuden reflektoida työpaikalla opittua ryhmässä ja opettajan ohjauksessa.

Opiskelijat kokevat merkitykselliseksi säännöllisen kontaktin muuhun opiskeluryhmään. Suurella osalla opiskelijoista on tarve ryhmän jäsenyyteen.

Säännöllinen opiskelijoiden tapaaminen mahdollistaa kiinteän ohjaussuhteen koko ryhmään.

Oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen säännöllisen vuorottelun erityiset haasteet:

Viikottaisten työssäoppimispäivien lisäämisessä haasteena on jatkuvuuden turvaaminen niin, ettei oppimisprosessi pirstaloidu.

Haasteita työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen vuorotteluun ovat tuoneet koulutuksen järjestäjien joustamattomat opetussuunnitelmat sekä rakenteet, joissa opetus on suunniteltu toteutettavaksi vuosi-, jakso-, moduuli- tai viikkosuunnitelman mukaisesti.

Vuorottelun toteuttaminen vaatii ajankäytön ja opintojen etenemisen huolellista suunnittelua, mikä edellyttää opettajien yhteistyötä ja -suunnittelua. Tähän on joskus vaikea löytää riittävästi aikaa.


_________________________________

 

Toimintamallin tarkempi kuvaus

Tavastian jaksotus oikea.jpg

Tavastian malli toimii arkkitehtuurin ja rakentamisen osastolla. Työssäoppimista koko ryhmälle on 72 opintoviikkoa ammatillisen perustutkinnon 120 ov:sta. Tavastian mallissa tutkinnon osien suoritusjärjestys on vapaa, mikä mahdollistaa joustavan opiskeluajan ja opintojen aloittamisen non-stopina kesken lukuvuoden. Työvaltainen toimintamalli tuo myös saataville kaikki työelämässä tarjolla olevat valinnaiset aihepiirit, joiden tarjoamiseen oppilaitoksella ei välttämättä muuten olisi  mahdollisuutta.

Ensimmäisen lukuvuoden alussa ensimäinen jakso käytettään oppilaitoksessa orientaatioon, ryhmään tutustumiseen ja perustaitojen hankkimiseen, jonka jälkeen suurin osa oppimisesta tapahtuu oikeassa työssä. Lyhyet 4–5 päivän ammatillisten ja atto-opintojen lähijaksot ovat oppilaitoksella 4–5 viikon välein.

Koko toiminta perustuu vuosikelloon, jossa kaikille kolmelle vuodelle on aikataulutettu kaikki osaston opinnot. Täten myös kaikki opiskelijan lähipäivät ovat tiedossa etukäteen. Jos syystä tai toisesta on tarvetta, opiskelija voi palata pysyvästi tai väliaikaisesti perinteiseen tapaan oppilaitoksessa opiskelevaan ryhmään. ATTO-aineet on v. 2005 aloitetun kehittämistyön tuloksena päädytty järjestämään kokonaan lähiopetuksena koululla. 

Oppimisen arvioinnista annetaan kirjallinen palaute joka jakson päätteeksi. Ammattiosaamisen näyttöjä tehdään pienistäkin työkokonaisuuksista aina kun mahdollista. Opettajat pitävät kirjaa osanäytöistä ja vievät ne oppimisen arviointien kanssa opiskelijahallintajärjestelmään aina 3. ja 5. jakson päättyessä.
 
Työvaltaisesti opiskelevaa ryhmää täydennetään uusilla hakijoilla non-stopina, jolloin opiskelija aloittaa opintonsa mistä tahansa tutkinnon osasta. Non-stop -opiskelijat tulevat useimmiten aloittavista ryhmistä tai opinto-ohjaajan kautta: he ovat lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta tulevia alanvaihtajia. Opiskelijat aloittavat työmaalla heti työturvallisuuskortti-koulutuksen jälkeen. Myös tulityökortti pyritään suorittamaan mahdollisimman nopeasti. Opiskelijoita on non-stop -järjestelmässä aina keskimäärin oikea määrä laskentapäivänä, jolloin opiskelijoista saatavat tulot oppilaitokselle ovat oikeassa suhteessa työmäärään.

Opiskelijahuollon palvelut ovat tarjolla oppilaitoksen tiloissa. Opiskelijahuoltoon otetaan yleisimmin yhteyttä tilanteessa, jossa työssäoppiminen ei suju. Työssäoppimisen ja muun opiskelun tukemisen opettaja pyrkii hoitamaan itse mahdollisesti erityisopettajan avustuksella.

Opiskelijan näkökulma

Työvaltaisesti opiskelevalle tulee enemmän kustannuksia kuin tulisi opiskelusta oppilaitoksessa. Palkkaa työssäoppimisesta ei makseta lukuunottamatta vapaasti valittaviin opintoihin luettavia kesätyöjaksoja, mikä kolmen vuoden aikana alkaa toisinaan jo turhauttaa opiskelijaa. Yli 10 km matkasta työssäoppimispaikalle voi hakea Kelan matkatukea, kunhan kustannukset ylittävät (v. 2012) 57 eur/kk. Ruokailuun on TOP-laaja -hankkeen aikana maksettu 2 euron korotusta 5 euron ateriatukeen, mutta tästä luovuttaneen hankkeen päätyttyä. Jo lakisääteinen 5 euron ateriatuki tuottaa oppiaitokselle suuremman kustannuksen kuin  koululla tarjotun opiskelija-aterian järjestäminen.

Opiskelija hyötyy siitä, että hän tutustuu useaan työpaikkaan. Yhdellä työmaalla koko tutkinnon opiskelu olisikin aika lailla mahdotonta tutkinnon monipuolisuuden vuoksi. Opiskelijan saama maine työssäoppimipaikalla kiirii aina kauas koko alalla: omia työmahdollisuuksiaan voi helposti parantaa osoittamalla osaamista ja hyvää asennetta.

Kaikki työpaikalla työskentelevät ammattilaiset ovat mahdollisia esimerkkejä ammattilaiselle ja myös muiden ammattikuntien edustajat työtehtävineen tulevat tutuksi samoin kuin tuottavan työn tahti.

Kaaviokuva: Työvaltaiseen opintoon hakeutumisprosessi opintojen alussa

Opettajan ja opetusjärjestelyiden näkökulma

Tällä hetkellä rakennus- ja maanrakennusalan opettajista kolme kahdeksasta työskentelee lähes päätoimisesti työvaltaisen mallin opettajina koordinoiden ja kiertäen työpaikkoja. Työvaltaista ryhmää ohjaavan opettajan työaika muuttuu alan työaikojen mukaiseksi. Rakennusalalla tämä tarkoittaa tavoitettavuutta klo 8-16, opiskelijoiden poissaolojen osalta jo aiemminkin aamulla.

Ammattiopisto Tavastiassa työvaltaista ryhmää ohjaavan opettajan palkka muodostuu 24 ov:n osalta kuten normaali työssäoppimisen ohjauksessa. Vuonna 2012 tämä resurssi on ollut valtakunnallisesti vertaillen suuri: 1,6 h/opiskelijatyöviikko. Loput työtunnit määräytyvät kuten lähiopetuksessa.

Opettaja pyrkii kiertämään kaikki työssäoppimispaikat kerran viikossa, mutta aikataulullisesti tämä ei täysin toteudu.

Opettajan roolissa iso muutos on myös kirjaamisessa: pitää olla tiedossa, missä kukakin opiskelija on, mitkä tutkinnon osat hän suorittaa ko. työpaikalla ja miten hän on ammattiosaamisen näytöistä suoriutunut. On myös oltava valmis tekemään viime hetken järjestelyitä: joskus työpaikalta ilmoitetaan, että seuraavaksi viikoksi ei olekaan aiemmin näköpiirissä olleita töitä.

Opettaja huolehtii myös ateriakorvausten maksatuksista ja alle 16-vuotiaiden työssäoppijoiden lakisääteisistä ilmoituksista työsuojeluviranomaisille. Opiskelijapalvelut auttaa Kelan matkakorvausten hakemisessa.

Kun oppilaitos alkaa työpaikkaverkostonsa kanssa suunnitella työvaltaisten ryhmien opintoja, oppilaitoksessa on varattava ensimmäiselle vuodelle riittävästi resurssia toiminnan suunnittelemiseen ja pilottivuoden päätteeksi saadun kokemuksen mukaan muokattavaksi. Ensimmäisenä vuonna asia on työpaikoillekin uusi, joten aikaa asioiden hoitamiseen kuluu enemmän kuin seuraavina vuosina. Olemassa oleva työpaikkaverkosto nopeuttaa käyttöönottoa. Opetussuunnitelman perusteellinen tuntemus auttaa työpaikkaverkoston hyödyntämisessä. Opettajalle pitää varata vuosittain aikaa laajentaa työpaikkaverkostoa.

Sosiaalisen median hyödyntäminen

Sosiaalista mediaa hyödynnetään lähinnä wikin muodossa. Wikiin opiskelija kerää oppimispäiväkirjaa. Valokuvin tehtävät dokumentoinnit suurin osa opiskelijoista hoitaa mieluiten omalla kännykkäkameralla, jos työnantaja antaa luvan. Jotkut opiskelijaryhmät ovat perustaneet omaehtoisia Facebook-ryhmiä yhteydenpitoon ja ryhmän tuen ylläpitämiseen. Ryhmän tuen ja tietotekniikan hyötykäytön osalta on vielä kehittämistä. Tässä kehittämistyössä on otettava huomioon eri alojen työnantajien erilaiset suhtautumiset tiedon avoimeen jakamiseen verkossa.

Työnantajan näkökulma

Työnantaja saa toimintamallin mukaisesti opiskelleista valmiimpia työntekijöitä, ja opiskelija tuo opiskeluaikanaan jo oman työpanoksensa työmaalle työskennellessään työpaikkaohjaajansa työparina.

Työpaikkaohjaajakoulutuksen suorittaminen on vielä melko harvinaista, mutta jos suunnitelmat kolmesta pakollisesta koulutuspäivästä toteutuvat, työpaikkaohjaajien ohjaaminen ko. koulutukseen todennäköisesti houkuttelisi työnantajia. Toisaalta rakennusalalla on perinteisesti totuttu opastamaan uusia työntekijöitä työn lomassa.

Linkkejä:

http://toplaaja.wikispaces.com/page/diff/Ryhm%C3%A4mallit/391509076

 

Haastattelut

Ammattiopisto Tavastian rakennusalan opettaja Elina Kanervan haastattelu:

Tavastia Marianne ja Elina.jpg

Kuvateksti: Opettajan työssä työmaalla tapahtuva ohjaus on keskiössä. Kuvassa opettaja Elina Kanerva valkoisessa kypärässä ja opiskelija Marianne Lepistö keltaisessa kypärässä.

Rakennusalan ammatillisen perustutkinnon 120 ov:sta on 90 ammatillisia opintoja. Loput ovat 20 ov ammattitutkintoa täydentäviä  aineita (atto) ja 10 ov vapaasti valittavia opintoja. Yleensä työssäoppimisen osuus on 24 ov, mutta laajennetun työssäoppimisen toimintamallissa luku on 72 ov, loput 18 ov ovat tietopuolisia opintoja ja oppilaitoksessa tapahtuvaa käytännön harjoittelua. Opiskelijat opiskelevat rakennusalan ammatillista perustutkintoa työssäoppinen erilaisissa ja erikokoisissa rakennusalan yrityksissä sekä rautakaupoissa ja rakennus- ja konevuokraamoissa.

- Toimintamalli soveltuu kaikille opiskelijoille, jotka sopeutuvat työelämän vaatimuksiin jo opiskeluvaiheessa. Lisäksi opinnot vaativat oppimispäiväkirjan täyttöä ja jonkin verran harjoitustöitä työn ohella. Työelämävaatimuksista oleellisia ovat vuorovaikutustaidot ja aamuheräämiset – työaika on alan mukainen, kertoo Ammattiopisto Tavastian rakennusalan opettaja Elina Kanerva, joka vastaa yhtenä opettajana Tavastian työvaltaisen mallin pyörittämisestä.

Työssäoppimispaikan vaihtaminen riippuu työmaan työvaiheista ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Samassa työpaikassa voi olla pitkänkin jakson, jos työt vaihtuvat tarpeeksi usein. Opiskelijoiden täytyy kerätä työssäoppien opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset.

Käytännössä oppilaat osaavat hyödyntää mahdollisuuden tutustua erilaisiin työnantajiin ja paikkaa vaihdetaan 2-5 kertaa lukuvuodessa.

Kuinka hyvin opiskelijat jaksavat laajennettua työssäoppimista?

- Yllättävän vähän opiskelijoita "putoaa" tavallisiin ryhmiin. Jos laajennettu työssäoppiminen ei ole sujunut, opiskelijat ovat enimmäkseen keskeyttäneet opinnot, menneet töihin tai siirtyneet oppisopimukseen. ”Putoamisen” syynä on useimmiten ollut raha. Työssäoppimista ei ilmeisesti tunnisteta opiskeluksi ja ilmaisen työn tekeminen alkaa väsyttää. Keskeyttämisen syynä voi olla myös työssäkäyntivalmiuksien puuttuminen tai alan vaihto, Elina luettelee.

- Omalla kohdallani on 2010 alkaneessa non-stop-toplaaja projektissa  kolme on jo valmistunut. Lopuista 11:stä on suunniteltu valmistuvaksi keväällä 2013 seitsemän opiskelijaa, syksyllä 2013 kaksi ja keväällä 2014 loput kaksi. Non-stop opiskelijat ovat tulleet ryhmiin alan vaihtajista, uusista vuosikursseista (toisen tutkinnon opiskelijat) ja neljännen vuoden opiskelijoista, summaa Elina.

- Motivaatio laajennettuun työssäoppimiseen pitää lähtökohtaisesti olla hyvä. Motivaatiota voi yrittää vahvistaa keskusteluilla, työssäoppimispaikan vaihtamisella tai useilla työssäoppimisen valvontakäynneillä. Tavastian oppilashuoltohenkilöstö, kuraattorit ja nuoriso-ohjaajat ovat olleet myös suureksi avuksi, hän jatkaa.

Laajennetussa työssäoppimisessa opettajan työ eroaa tavallisesta opettajan työstä siinä, että opetusryhmä on harvoin yhteisesti koolla ja jokaisella on oma opintopolkunsa. Opettajan työnkuvaan kuluu näiden opintopolkujen suunnitteleminen ja seuraaminen. Koko opetussuunnitelma on oltava koko ajan mielessä. Työnkuvaan kuuluu myös jatkuva yhteydenpito työelämään ja kiertely työmailla. Arvioinnin kirjaaminen tapahtuu eri tahdissa kuin tavallisille ryhmille, ja toimistotöitäkin on runsaasti: ateriakorvaukset, poissaolojen seuraaminen, oppimispäiväkirjojen lukeminen, ajopäiväkirja, ilmoitukset työsuojeluun, useat työssäoppimissopimukset ja näyttöjen kirjaukset. Lisäksi on huolehdittava työturvallisuudesta muuttuvissa työtilanteissa.

- Yleisesti ottaen työkuvaan kuuluu tietää mitä ja milloin asioita on hoidettava, viikko tai päiväkohtaiset työjärjestykset on luotava itse. Toisaalta opettajan työhön kuuluu tavallisten ryhmienkin kanssa paljon työn suunnittelua, tavaran ja materiaalien hankintaa, laskutusta ja muita paperitöitä, pohtii Elina.

Opettaja ohjaa ja opastaa työpaikkaohjaajia työssäoppimisen valvontakäynneillä kertoen opetussuunnitelman sisällöstä ja tavoitteista, kannustaen ohjamaan opiskelijaa ja pitämään yhteyttä opettajaan. Tavastia on tehnyt myös työssäoppimisesta materiaalia, jota voi jakaa työpaikkaohjaajille.

Tutkinnon perusteiden ja ammattitaitovaatimusten täyttyminen varmistetaan monella tavalla. Työssäoppimispaikkojen valinnalla voi vaikuttaa opetussuunnitelman mukaisen opintojen etenemiseen. Tutkinnon perusteiden täyttyminen teettää enemmän töitä kun opinnot etenevät ja siten valinnan mahdollisuudet vähenevät.

Opiskelijoita on myös perehdytetty tutkinnon perusteisiin ja tavoitteisiin, jotta he itse osaisivat myös tunnistaa ammattitaitovaatimusten mukaisia sisältöjä. Opetussuunnitelmaan tutustuminen auttaa myös oppimispäiväkirjan kirjoittamisessa, joka on myös yksi työväline opiskelujen etenemisen seuraamiseen. Opiskelijat tekevät myös harjoitustöitä ja teoriakokeita.

Rakennusalan perustutkinnoss suoritetaan näytöt kaikista opiskelluista tutkinnon osista (kuusi näyttöä). Laajennetussa työssäoppimisessa opiskelijat tekevät useat tutkinnon osat osanäyttöinä eli näyttöjen määrä on jokaisella enemmän kuin kuusi. Opettaja ja työpaikkaohjaaja sekä opiskelija itse arvioivat opiskelijaa. Opintojen aikana tehdään erillisiä näyttöjä ja jatkuvaa arviointia.

Tutkinnon perusteiden ja ammattitaitovaatimusten täyttymisen varmistamiseksi työmaakäyntejä ja keskusteluja työpaikkaohjaajien kanssa ei ole koskaan liikaa.

Valinnaisissa aineissa on vain työelämän asettamat rajoitteet, oppilaat voivat periaatteessa valita mieleisiään tutkinnon osia. Siten yksilölliset polut tosiaan toteutuvat hyvin. Käytännössä alueemme työtarjonta ja työpaikkaverkosto mahdollistaa kuitenkin aika tavanomaista valikoimaa valinnaisista.

 

- Omaa ajankäyttöä on vaikea mitata tai arvioida ,koska työ koostuu kaikista työtehtävistä sekaisin. Työssäoppimispaikat löytyvät useimmiten parilla puhelinsoitolla. Apua saa tarvittaessa myös kollegoilta. Uusia työtehtäviä tavallaan haetaan koko ajan kun käydään työmailla. Työmaahenkilöstön kanssa jutellaan tulevista töistä ja samalla suunnitellaan kenelle työt sopisivat.

Näyttöjen kirjaamista on jatkuvasti opintojen etenemisen mukaan. Itse usein kirjaan mieluiten useamman näytön yhtä aikaa, jolloin koneen ääressä tulee istuttua puoli päivää, kuvaa Elina työtään.

- Paras tekninen väline etäohjaukseen on kännykkä ja tekstiviestit. Projektilla on omat nettisivustot (wiki ja purot.net), johon oppilaat kirjoittavat oppimispäiväkirjaa ja jotka toimivat pääosin tiedottamisen välineenä. Oppilailla on yllättävän vähän mielenkiintoa some-sovelluksiin. Tosin tilanne voisi olla toinen, jos opettajalla olisi vahva someosaaminen. Omalta osaltani olen opetellut mobiililaitteiden käyttöä oppilaiden rinnalla, kuvaa Elina tietoteknisten apuvälineiden käyttöä opinnoissa.

- Olen aloittanut ryhmäni kanssa 2010. Työnantajat ja työpaikkaohjaajat ovat tulleet tutuiksi samoin kuin oppilaat. Työ on nyt huomattavasti helpompaa kuin alussa, paitsi tietopuolinen opetus. Opiskelijat ovat oppineet asioita hieman er itavoilla ja opintopolut ovat edenneet yksilöllisesti. Aloitin itse samana syksynä projektin kanssa erityispedagogiikan opinnot ja opinnoista on ollut myös apua oppilaiden ohjauksessa, hän kertoo.

- Työpaikkaverkosto on oikeastaan koko projektin ydin. Suurin merkitys on työpaikkaverkostojen ylläpidolla. Näinkin lyhyessä ajassa on ehtinyt työelämässä tapahtua yllättäviä muutoksia. Kollegojen apu on myös merkittävää. Rakennusosastolla on meidän kolmen laajennetun työssäoppimisen ohjaamiseen enimmäkseen keskittyneen opettajan lisäksi viisi opettajaa, ammatillinen ohjaaja ja ammattimies. Opintojen aikana syntyvä hyvä työpaikkaverkosto on myös mahtava bonus oppilaille rakennusalan perustutkinnon lisänä, Elina kertoo.

Tavastian malli on rakennettu siten, että se toimii täysin taloudellisesti kannattavasti myös kehittämishankkeiden rahoitusten päätyttyä. Elinan näkee siis valkoisessa kypärässään jatkossakin hämäläisillä työmailla.

 

Opiskelija Marianne Lepistön ja työpaikkaohjaaja Mikko Rantakeisun haastattelu 7.1.2013

Tavastia Marianne ja Mikko.jpg

Kuvateksti: Opiskelija Marianne Lepistö työskentelee ja oppii työpaikkaohjaaja Mikko Rantakeisun työparina.


Marianne on aloittanut aikanaan toisen ammatillisen alan opinnot, keskeyttänyt ne hyvin alkuvaiheessa ja suorittanut sen jälkeen vartijan ammattittutkinnon sekä työskennellyt kioskilla. Lapsen syntymän jälkeen kioskin vuorotyö alkoi tuntua hankalalta ja hän hakeutui rakennusalalle saadakseen itselleen päivätyön mahdollistavan ammatin. Opinnot alkoivat syksyllä 2012 ja kestävät kolme vuotta.

- Olen tekemällä oppija, luokkaopinnot eivät ole minun juttuni, toteaa Marianne. ATTO-opinnot suoritan kahdessa jaksossa tämän ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, joten toiselle vuodelle jää vain yksi ATTO-jakso ja viimeinen vuosi jää pelkälle käytännön opiskelulle.

- Opintojen alussa olin pari viikkoa koululla suorittamassa työturvallisuuskortin ja yhden kokonaisen atto-jakson tein syksyllä koululla. Muuten opinnot ovat maistuneet hyvin täällä työmaalla.

Mariannen työpaikkaohjaajana on Mikko Rantakeisu.

- Mariannella on ollut heti tosi hyvä ote töihin. Joskus on nähty sellaisiakin opiskelijoita, jotka eivät tartu toimeen. Sillä tyylillä ei osaamista synny, pohtii Mikko.

- Tämä on tosi mahtava työporukka, ja haluaisin tehdä opintoni mahdollisimman suurelta osin tämän porukan kanssa, Marianne kertoo ja jatkaa työvaltaista oppimista työpaikkaohjaaja Mikon kanssa laminaattien asennuksen merkeissä kirpeässä pakkassäässä.


Lujatalo Oy:n vastaavan mestarin Juhani Vähämäen haastattelu 7.1.2013

Ammattiopisto Tavastialla ja Lujatalo Oy:llä on takanaan pitkä kumppanuus. Tällä hetkellä Lujatalo Oy rakentaa Koulutuskuntayhtymä Tavastian kampukselle uutta rakennusta.

Lujatalon arvoissa on erikseen mainittu, että yritys on mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa vastuullisesti. Tähän oppilaitosyhteistyö sopii hyvin.

- Tavastian kanssa tehdyn urakkasopimuksen mukaan kuuluisi työmaan jokaisen urakoitsijan ottaa kaksi työssäoppijaa, mutta käytännössä halutaan myös huolehtia siitä, että työssäoppijalle on töitä ja häntä on aikaa opastaa. Siksi tällä hetkellä meillä on vain yksi työssäoppija, kertoo vastaava mestari Juhani Vähämäki.

- Työssäoppijalle tehdään alusta lähtien selväksi, että hän saa jatkaa työssäoppimista sopimuksen mukaisesti, kun työt sujuvat hyvin. Myöhästymisistä ja tahallisista laiminlyönneistä oltaisiin valmiit katkaisemaan työssäoppimissuhde, vaikka tällaista ei vielä koskaan ole tarvinnut tehdä.

- Oikein mielellämme työssäoppijoita työmaille otamme. Toisaalta työssäoppija hidastaa ammattilaisen työskentelyä, mutta tuo toisaalta auttavan käsiparin. Työssäoppija voidaan laittaa vain sellaisen työntekijän mukaan, joka jaksaa vastata kysymyksiin ja selittää tekemisiään. Jostain syystä laajennettu työssäoppiminen tuntuu vähemmän työllistävältä kuin oppisopimuskoulutus. Opettaja on aina tullessaan täyttänyt paperit valmiiksi ja huolehtii tutkinnon syntymisestä. Me keskitymme kulloisenkin työvaiheen työn opettamiseen mahdollisimman hyvin.

Yrityksessä nähdään myös hyöty siitä, että työntekijä hoksaa omaan työhönsä liittyviä asioita, kun työssäoppija niistä kysyy. Tutkinnon perusteet, ammattitaitovaatimukset ja arointikriteerit näkyvät työmaalla lähinnä ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä.

Kysymykseen esimerkiksi kielten opettajien tulosta työmaalle Juhani vastaa:

- Kyllä työmaalla kulkijoilla pitää olla turvallisuustekijöidenkin vuoksi alan koulutus.


 

Tavastian työvaltainen malli muokkaamaton

Yleistä  

Ammattiopisto Tavastiassa Hämeenlinnassa on vakiintuneessa käytössä hyvin työvaltainen ryhmämalli, joka on kehitetty TOP-laaja -hankkeessa. Malli toimii taloudellisesti kannattavasti oppilaitoksen rakennusalan-, talotekniikan ja kiinteistöpalveluiden sekä liiketalouden perustutkinnoissa. Omnialla on ryhmä lähihoitajia työvaltaisessa ryhmämallissa ja muihin laajennetun työssäoppimisen ryhmämalleihin voi tutustua osoitteessa http://toplaaja.purot.net/mallit_koko_ryhmille.

Oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen säännöllisen vuorottelun yleiset huomiot:

Tähänastisten kokemusten mukaan näyttää siltä, että työelämän näkökulmasta parhaiten palvelevat pitkät työssäoppimisjaksot, jolloin opiskelija pääsee paremmin sisälle työyhteisöön ja työpaikan työtehtäviin.

Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan vuorottelun malleista parhaiten työelämän rytmiin näyttävät sopivan mallit, joissa työviikko työpaikalla ei jää kovin lyhyeksi. Kolme päivää työpaikalla ja kaksi oppilaitoksessa rytmiin perustuvat mallit näyttävät useilla työpaikoilla olevan hankalasti järjestettävissä ja oppiminen työpaikalla jää rikkonaiseksi.

Oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen säännöllisen vuorottelun erityiset edut:

  • Opiskelijoille tarjoutuu nopeampi mahdollisuus päästä soveltamaan teoriassa opittuja asioita käytäntöön, mikä lisää opiskelijoiden motivaatiota sekä teoreettisen osaamisen tärkeyden ymmärtämistä
  • Jatkuva kiinteä kontakti työelämään luo puitteet teoriaopetuksen kiinnittymiselle käytännön työhön sekä mahdollisuuden reflektoida työpaikalla opittua ryhmässä ja opettajan ohjauksessa.
  • Opiskelijat kokevat merkitykselliseksi säännöllisen kontaktin muuhun opiskeluryhmään. Suurella osalla opiskelijoista on tarve ryhmän jäsenyyteen.
  • Säännöllinen opiskelijoiden tapaaminen mahdollistaa kiinteän ohjaussuhteen koko ryhmään.

Oppilaitoksessa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen säännöllisen vuorottelun erityiset haasteet:

  • Viikottaisten työssäoppimispäivien lisäämisessä haasteena on jatkuvuuden turvaaminen niin, ettei oppimisprosessi pirstaloidu.
  • Haasteita työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen vuorotteluun ovat tuoneet koulutuksen järjestäjien joustamattomat opetussuunnitelmat sekä rakenteet, joissa opetus on suunniteltu toteutettavaksi vuosi-, jakso-, moduuli- tai viikkosuunnitelman mukaisesti.
  • Vuorottelun toteuttaminen vaatii ajankäytön ja opintojen etenemisen huolellista suunnittelua, mikä edellyttää opettajien yhteistyötä ja -suunnittelua. Tähän on joskus vaikea löytää riittävästi aikaa.

 

Mallin kuvaus 

Tavastian malli toimii arkkitehtuurin ja rakentamisen osastolla . Työssäoppimista koko ryhmälle on 72 opintoviikkoa ammatillisen perustutkinnon 120 ov:sta. Tavastian mallissa tutkinnon osien suoritusjärjestys on vapaa, mikä mahdollistaa joustavan opiskeluajan ja opintojen aloittamisen non-stopina kesken lukuvuoden.
Non-stop -opiskelijat tulevat useimmiten aloittavista ryhmistä tai opinto-ohjaajan kautta (alanvaihtajat). Opiskelijat aloittavat työmaalla heti työturvallisuuskortti-koulutuksen jälkeen ja tulityökortti pyritään suorittamaan mahdollisimman nopeasti.
 
Ensimmäisen lukuvuoden alussa on ____ viikon orientaatioon, ryhmään tutustumiseen ja perustaitojen hankkimiseen tarkoitettu jakso oppilaitoksella (mitä kaikkea tällöin tehdään?), jonka jälkeen suurin osa oppimisesta tapahtuu oikeassa työssä. Lyhyet 4–5 päivän ammatillisten ja atto-opintojen lähijaksot oppilaitoksella 4–5 viikon välein.

Työvaltaisesti opiskelevaa ryhmää täydennetään uusilla hakijoilla non-stopina, jolloin opiskelija aloittaa opintonsa mistä tahansa tutkinnon osasta. Jos syystä tai toisesta on tarvetta, opiskelija voi palata pysyvästi tai väliaikaisesti oppilaitokselle perinteiseen tapaan opiskelevaan ryhmään. Koko toiminta perustuu vuosikelloon, jossa kaikille kolmelle vuodelle on aikataulutettu kaikki osaston opinnot, joissa tarjotaan myös kaikkia rakennusalan 40 valinnaista kurssia. Täten myös kaikki opiskelijan lähipäivät ovat tiedossa etukäteen.

Opiskelijoita on non-stop -järjestelmässä aina keskimäärin oikea määrä laskentapäivänä, jolloin opiskelijoista saatavat tulot oppilaitokselle ovat oikeassa suhteessa työmäärään.

ATTO-opinnoista matematiikka ja fysikka on osin integroitu työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, mutta muut ATTO-aineet on v. 2005 aloitetun kehittämistyön tuloksena päädytty järjestämään kokonaan lähiopetuksena koululla. Oppimisen arviointi annetaan kerran lukukaudessa . Ammattiosaamisen näyttöjä tehdään pienistäkin työkokonaisuuksista aina kun mahdollista. Opettajat pitävät kirjaa osanäytöistä ja vievät ne opiskelijahallintajärjestelmään aina 3. ja 5. jakson päättyessä.

Kun oppilashuoltoa tarvitaan, opiskelija tulee oppilaitokseen. Tällöin kyse on useimmiten tilanteista, joissa työssäoppiminen ei suju. Työssäoppimisen ja muun opiskelun tukemisen opettaja pyrkii hoitamaan itse mahdollisesti erityisopettajan avustuksella.

Opettajan ja opetusjärjestelyiden näkökulma

Tällä hetkellä rakennus- ja maanrakennusalan opettajista kolme kahdeksasta työskentelee lähes päätoimisesti työvaltaisen mallin opettajina koordinoiden ja kiertäen työpaikkoja. Työvaltaista ryhmää ohjaavan opettajan työaika muuttuu alan työaikojen mukaiseksi. Rakennusalalla tämä tarkoittaa tavoitettavuutta klo 8-16, opiskelijoiden poissaolojen osalta jo aiemminkin aamulla. Ammattiopisto Tavastiassa opettajan palkka muodostuu 24 ov:n osalta kuten normaali työssäoppimisen ohjauksessa. Vuonna 2012 tämä resurssi on ollut valtakunnallisesti vertaillen suuri: 1,6 h/opiskelijatyöviikko. Loput 50 ov on määräytynyt kuten lähiopetuksessa. Opettaja pyrkii kiertämään kaikki työssäoppimispaikat kerran viikossa, mutta aikataulullisesti tämä ei täysin toteudu.

Opettajan roolissa iso muutos on myös kirjaamisessa: pitää olla tiedossa, missä kukakin opiskelija on, mitkä tutkinnon osat hän suorittaa ko. työpaikalla ja miten hän on ammattiosaamisen näytöistä suoriutunut. On myös oltava valmis tekemään viime hetken järjestelyitä: joskus työpaikalta ilmoitetaan, että seuraavaksi viikoksi ei olekaan aiemmin näköpiirissä olleita töitä.Opettaja huolehtii myös ________________ maksatuksista.

Kun oppilaitos alkaa työpaikkaverkostonsa kanssa suunnitella työvaltaisten ryhmien opintoja, oppilaitoksessa on varattava ensimmäiselle vuodelle riitävästi, esim. n. 100 h , resurssia toiminnan suunnittelemiseen ja pilottivuoden päätteeksi saadun kokemuksen mukaan muokattavaksi. Ensimmäisenä vuotena asia on työpaikoillekin uusi, joten aikaa asioiden hoitamiseen kuluu enemmän kuin seuraavina vuosina.

Sosiaalisen median hyödyntäminen

Sosiaalista mediaa hyödynnetään lähinnä wikin muodossa. Wikiin opiskelija kerää oppimispäiväkirjaa. Valokuvin tehtävät dokumentoinnit suurin osa opiskelijoista hoitaa mieluiten omalla kännykkäkameralla. Jotkut opiskelijaryhmät ovat perustaneet omaehtoisia Facebook-ryhmiä yhteydenpitoon ja ryhmän tuen ylläpitämiseen. Ryhmän tuen ja tietotekniikan hyötykäytön osalta on vielä kehittämistä. Tässä kehittämistyössä on otettava huomioon eri alojen työnantajien erilaiset suhtautumset tiedon avoimeen jakamiseen verkossa.

Opiskelijan näkökulma

Opiskelijalle työvaltainen oppiminen on kouluopetusta kalliimpaa. Palkkaa työssäoppimisesta ei makseta vapaasti valittaviin opintoihin luettavia kesätyöjaksoja lukuunottamatta, mikä kolmen vuoden aikana toisinaan alkaa jo turhauttaa opiskelijaa. Yli 10 km matkasta työssäoppimispaikalle voi hakea Kelan matkatukea, kunhan kustannukset ylittävät (v. 2012) 57 eur/kk. Ruokailuun on TOP-laaja -hankkeen aikana maksettu 2 euron korotusta 5 euron ateriatukeen, mutta tästä luovuttaneen hankkeen päätyttyä, koska jo 5 euron ateriatuki 74 opintoviikon ajalta on suurempi kuin koululla tarjotun opiskelija-aterian hinta.

Opiskelija hyötyy siitä, että hän tutustuu useaan työpaikkaan. Yhdellä työmaalla koko tutkinnon opiskelu olisikin aika lailla mahdotonta tutkinnon monipuolisuuden vuoksi. Opiskelijan saama maine työssäoppimipaikalla kiirii aina kauas koko alalla: omia työmahdollisuuksiaan voi helposti parantaa osoittamalla osaamista ja hyvää asennetta.  

Työnantajan näkökulma

Työpaikkaohjaajakoulutuksen suorittaminen on vielä melko harvinaista, mutta jos suunnitelmat kolmesta pakollisesta koulutuspäivästä toteutuvat, työpaikkaohjaajien ohjaaminen ko. koulutukseen  todennäköisesti houkuttelisi työnantajia. Toisaalta rakennusalalla on perinteisesti totuttu opastamaan uusia työntekijöitä työn lomassa.

 

Linkkejä:

http://toplaaja.wikispaces.com/page/diff/Ryhm%C3%A4mallit/391509076

*********************

 

Mitkä ovat tekijät, jotka puoltavat toimintamallin käyttöä?

Mitä asioita pitää olla järjestyksessä, jotta malli voidaan ottaa käyttöön ja toimii kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti?

Opettajan työaika

opettajan rooli

Tilat, 

Välineet

Ryhmäytyminen?

Miten toiminta eroaa normaaleista käytänteistä

Pedagoginen näkökulma
  • Millaiseen pedagogiseen ajatteluun toimintamalli perustuu?

Miten pedagogiikka mallissa ilmenee?

 

  • Miten opiskelijat hyötyvät toimintamallista? 
  • Minkälaiselle opiskelijalle toimintamalli soveltuu?

 

Prosessi

 

 

Prosessikuvaus
  Opiskelija Opettaja Tuki-palvelut Oppilaitosjohto IT-palvelut Verkosto Työn-antaja Työpaikan IT-infra Työpaikka-ohjaaja Some-välineet Muuta; mitä, kuka?
Toimintamallin käyttöönoton perustelut  

 

 

 

             
Suunnittelu ennen

 

 

 

 

             
Toiminnan alussa  

 

                 
Toiminnan puolessa välissä                      
Toiminnan päättyessä                      
Toiminnan päätyttyä                      

 

  • Ketkä ovat prosessin toimijat/kohteet?
  • Millainen prosessi on?

 

Ohjaus

  • Kuka opiskelijaa ohjaa?

 

  • Missä vaiheessa opiskelijaa ohjataan?

 

  • Millä välineillä ja miten opiskelijaa ohjataan?

 

Arviointi

  • Miten arviointi tapahtuu? (missä vaiheessa ja millä välineillä?)

 

  • Kuka arvioi oppimista?

Itsearvointi, vertaisarvointi ja opettajan antama arvio.

  • Kuka arvioi osaamista?

 

  • Miten varmistetaan arvioinnin kriteeriperusteisuus?

Opetussuuntelmaan perustuvaa

  • Miten opiskelijan itsearviointi toteutetaan?

Opitaan refektointitaitoja, itsearvio

Tutkintoperusteisuus

  • Miten työssäoppimisen tutkinnon perusteisuus varmistetaan?

Avaamalla tutkinnon perusteet oppimisteoiksi joissa tavoitteet täyttyvät

  • Miten työssäoppimisen tavoitteet määritellään?

Jos osaat kuvata toimintamallin piirroskuvana, tee sellainen!

 

Mallin käyttöönotto ja edellytykset

  • Mitä tämä malli vaatii resursseilta (taloudelliset, henkilö, laite jne.), ja rakenteilta (työnjako, työnkuva jne.), jotta se voidaan ottaa käyttöön?

 

  • Mitä malli vaatii pedagogiselta johtamiselta?
  • Miten malli voidaan ottaa käyttöön osaksi organisaation toimintaa?
  • Edellyttääkö toimijoilta jotain erityisosaamista?

 

Edut ja Haasteet eri näkökulmasta

Mallin edut ja haasteet eri näkökulmasta

 

 

 

Prosessikuvaus
  Opiskelija Opettaja Tuki-palvelut Oppilaitos-johto IT-palvelut Verkosto Työnantaja Työpaikan IT-infra Työpaikka-ohjaaja Some-välineet Muuta; mitä, kuka?
Edut opinnot vastaavat odotuksia motivoituneet opiskelijat   keskeytykset vähenevät, suoritettavat tutkinnot, läpäisyaste    

osaavampia

työntekijöitä

työelämän

tarpeisiin 

       
 

 

   

kasvu:

työllistyneiden määrä

   

vastavalmistuneiden  työelämän pelisäännöt ja käytänteet aiempaa tutumpia

 

       
  työelämän käytänteet ja pelisäännöt tutuiksi                    
Haasteet                      
                       
                       

 

Millainen alueellinen vaikuttavuus toiminnalla on?

 

Miten toiminta tukee nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista tai ennaltaehkäisee syrjäytymistä?

 

Linkit:

Kouluttautuminen:

 

 

Kerrothan vinkkejä työryhmälle muista hyvistä mallinnuksista!

Discuss & brainstorm

Discussion is not allowed for anonymous users. If you have an account, please login.