This is a free Purot.net wiki
Sivukartta
  • View:

Työvaltainen oppiminen

Työryhmän yleiskuvaus ja tavoitteet

Opetushallitus asetti syyskuussa 2012 viisi työryhmää kokoamaan Suomessa tehtyjen kehittämishankkeiden tuotoksia helposti levitettävissä oleviksi pedagogisiksi malleiksi kevättalveen 2013 mennessä. Tämän työvaltaisesta oppimisesta ja niiden kyljessä olevista pelillisistä malleista työtä tekevän työryhmän sihteerinä ja päävastuullisena kirjoittajana toimi projektipäällikkö Anu Konkarikoski Ammattiopisto Tavastiasta. Opetuhallituksessa työtä ohjasi asiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo. 

Työryhmän jäsenet hankkeineen/malleineen:

- TOY-verkosto, projektipäällikkö Minna Erkko, LPKKY

- ATTO-integrointi ja opetus työvaltaisesti, opettaja Tiina Kaakinen, OSAO

- 2+1 -malli, lehtori Liisa Uusitalo, Tredu

- Kauppa opiskelijan työsalina, opinto-ohjaaja Marjatta Nerg, LAO

- Learning by Doing, koulutussuunnittelija Kaija Mattila, PKKY, Ammattiopisto Nurmes

- Sitä saa mitä tilaa ja Kulttuurin ammattipajat, koulutusjohtaja Maarit Kuosa, Koulutuskeskus Salpaus

- Kiltakoulut.fi ja Pintakilta, projektipäällikkö Anu Konkarikoski, Ammattiopisto Tavastia

- OPH:n edustajana asiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo, OPH

 

Muiden toimintamallien kuvauksia varten haastateltiin seuraavia oppilaitosten edustajia:

- InnoMerkkarit ja ASPA-some -kuvaukset, digituottaja Satu Järvinen, InnoOmnia, Espoo

- Smart and Flexible, projekti-asiantuntijaopettaja Anssi Gröhn, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMI

- Vastuuta ottamalla opit, lehtori Päivi Kukkonen, Ylivieskan ammattiopisto

- Duunissa tutkinto ja Toisin tehden ammattiin, hankepalvelupäällikkö Kati Valtonen, InnoOmnia sekä jo eläkkeelle ehtinyt Sirkka Hulkkonen

- oppilaitosjohdon näkökulma laajennetun työssäoppimisen  taloudellisesti kannattava vakiinnuttaminen, rehtori Heini Kujala, Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna

- opettajan näkökulma 72 ov työpaikalla tapahtuvan oppimisen koordinoinnissa ja ohjaamisessa, opettaja Elina Kanerva ja opinto-ohjaaja, lehtori Veli-Pekka Körkkö, Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna

- ATTO-aineiden yhteisopettajuus ammatilisen opettajan kanssa, opettaja Jussi Nyblom, Ammattiopisto Nurmes

Haastateltujen opiskelijoiden ja työelämäedustajien nimet on mainittu haastatteluiden yhteydessä. Mallinnuksista ja toimintamalleista eri tilanteissa syntyneillä epävirallisilla keskusteluilla lukuisten ihmisten kanssa syksyn 2012 aikana on ollut suuri vaikutus kokonaiskuvan muodostumiseen.

sopimusmallit (Liitteeseen?):

* työssäoppimisen puitesopimus perustelevine kommentteineen
* työssäoppimissopimusten puitesopimus perustelevine kommentteineen
* sopimusmallit valo- ja videokuvaamisesta sekä oppimispäiväkirjan pitämisestä (avoin/ suljettu) työpaikalla

 

 

 

 

Ylämallin kuva (graafikko vielä piirtää puhtaaksi..)

https://plus.google.com/photos/116604145271293797478/albums/5823573601525061345?authkey=CMDtiYjDj4CJ5AE

Ylämallin laatikoiden tekstit

Tämä teksti tulee laatikoihin työvaltaisen oppimisen etusivulle graafikon piirtämän kaaviokuvan ja ylämallin tekstitiivistelmän lisäksi.

 

Kaaviokuva ei meille auennut?

Kommentoin vihrellä Kaija M

Helena ja Marjatta kommentoivat sinisellä

 

Mallin edut eri osapuolten kannalta:

Opiskelija

- Tavallista opiskelua käytännönläheisempi opiskelu motivoi erityisesti tekemällä oppivia.

- Työelämävalmiudet kasvavat tavallista opiskelua paremmin myös oppilaitoksessa toteutetun työvaltaisen oppimisen aikana.

- Työssäoppimispaikasta voi tulla työpaikka tai työssäoppiminen yrittäjänä voi helpottaa itsensä työllistämistä.

- On olemassa toimivia malleja erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

 

Opettaja

- Motivoituneet opiskelijat tuovat työhön mielekkyyttä.

- Työnkuvan laajeneminen ohjaajaksi ja valmentajaksi tekee työstä monipuolisempaa. 

- Substanssiosaamisen ylläpito helpottuu, kun työssä on entistä enemmän työelämäkontakteja ja kynnys hakeutua opettajan työelämäjaksolle madaltuu.

- Myös oppilaitoksen työvaltaisesta oppimisympäristöstä vastaaminen ja sen kehittäminen yhteistyössä työelämän edustajien kanssa on hyvä tapa päivittää osaamista.

 

Työnantaja

- Työssäoppijoista kasvaa osaavaa ja helposti rekrytoitavaa työvoimaa, joilla on valmiiksi työpaikan pelisäännöt ja hiljainen tieto hallussaan.

- Työpaikkaohjaaajan tai -kouluttajan oma ammattitaito kehittyy opiskelijaa ohjatessa.

- Opiskelijan tekemä työ helpottaa työtaakkaa, vaikka alussa perehdyttäminen viekin työpaikkaohjaajan tai -kouluttajan aikaa.

- Jos oppilaitoksessa on opiskeltu työvaltaisesti, ensimmäisen työssäoppimisjakson aloitus helpottuu.

- Työpaikan vetovoimaisuus kasvaa ja syntyy oppimis- ja kehittämiskumppanuuksia.

 

Koulutuksen järjestäjä

- Pedagogiset käytännöt kehittyvät ja yhteistyö opettajien kesken lisääntyy. Opiskelijan ammattiin oppimisen edistäminen on keskiössä.

- Opetus- ja ohjausresurssit suunnataan opiskelijan edun mukaisesti.

- Motivoituneet ja tyytyväiset opiskelijat valmistuvat ajallaan, jolloin läpäisyaste, opiskelijoiden työllistyminen parantuvat

- Koulutuksen työelämävastaavuus lisääntyy ja työelämä on tyytyväisempi opiskelijoiden osaamiseen.

- Oppilaitoksen vetovoimaisuus kasvaa, koska autenttinen ympäristö tekee opiskelusta mielekästä.

- Valmistuvien opiskelijoiden taidot vastaavat paremmin työelämän tarpeita.

Työvaltainen oppiminen, etusivun tiivis teksti

Tämä teksti tulee laatikoihin työvaltaisen oppimisen etusivulle graafikon piirtämän kaaviokuvan ja laatikoiden "Edut opiskelijalle, opettajalle, työelämälle ja koulutuksen järjestäjälle lisäksi.

Työvaltaisessa oppimisessa opiskelija kerää itselleen osaamista joko autenttisessa työympäristössä tai sitä jäljittelevässä ympäristössä oppilaitoksessa. Työvaltainen oppiminen voi olla ryhmämuotoista tai yksilöllinen opintopolku. Oikeat työtehtävät ovat monitahoisia ja luovat työelämän kannalta oikeanlaista osaamista. Työvaltaisen oppimisen perusajatus on, että oikeat työtehtävät herättävät tarpeen hankkia tietoja ja taitoja. Samalla varmistuu myös oppimismotivaation herääminen. Opettaja ohjaa löytämään oikeat ja riittävät työtehtävät sopivina kokonaisuuksina. Opettajan tehtävänä on myös varmistaa, että opiskelija saavuttaa vaadittavat ammattitaitovaatimukset. Opettaja ja mahdollinen työpaikkaohjaaja kannustavat, ohjaavat, valmentavat ja antavat rakentavaa palautetta opiskelijalle ja huolehtivat, että opiskelija reflektoi oppimiaan tietoja ja taitoja ja käsitteellistää niitä. Pätevyys ja elinikäisen oppimisen avaintaidot saavutetaan oppimisprosessin aikana.

Työvaltaisessa oppimisessa - kuten muussakin tutkintotavoitteisessa opiskelussa - oppimista arvioidaan koko oppimisprosessin ajan. Osaamisen arviointi tapahtuu prosessin loppuvaiheessa (ammattiosaamisen näyttö, tutkintotilaisuus).

Työvaltainen oppiminen tehostuu, kun käytetään opiskelijaryhmän tukea toisilleen. Työtehtävien tuomia kokemuksia ja osaamista jaetaan ryhmässä internetiä ja lähitapaamisia hyödyntäen. Luottamuksellisen ja toinen toistaan kunnioittavan ilmapiirin luominen ovat edellytys toimivalle vertaisoppimiselle.

 

TEKSTI OK, otsikko myös OK

Työvaltainen oppiminen ylämalli

Mitä on työvaltainen oppiminen?

Työvaltaisessa oppimisessa opiskelija kerää itselleen osaamista joko oikeassa työympäristössä tai sitä jäljittelevässä ympäristössä oppilaitoksessa. Työvaltainen oppiminen voi olla ryhmämuotoista tai yksilöllinen opintopolku. (linkki Yksilölliset polut -etusivulle)

Oikeat työtehtävät ovat monitahoisia ja synnyttävät työelämän kannalta oikeanlaista osaamista. Työvaltaisen oppimisen perusajatus on, että oikeissa työtehtävissä kohdatut haasteet herättävät opiskelijassa tarpeen hankkia tietoja ja taitoja. Samalla varmistuvat myös oppimismotivaation herääminen ja opiskelijan aktiivisuus oppimisprosessin aikana. Työvaltaisesti opiskeltavaa osuutta ammatillisesta perustutkinnosta ei ole rajattu. Käytännössä koko tutkinto voidaan opiskella työvaltaisesti. Selkeä suuntaus on, että työpaikalla tapahtuva oppiminen lisääntyy kaikissa tutkinnoissa.

Työvaltainen oppiminen vastaa usein hyvin opiskelijoiden ennakkokäsitystä ammatillisista opinnoista (Mattila, 2012).Erityisen hyvin se soveltuu opiskelijoille, joille teoriapainoitteinen ja usein paljon luentoja ja kirjallisia oppimistehtäviä sisältävä opiskelutapa ei sovellu. Työvaltainen opiskelu voi olla joillekin opiskelijoille ainoa tapa valmistua ammattiin. Työvaltaisuus voi olla myös esim. työssäoppimista yrittäjänä, jolloin opiskelija kohtaa harjoitusyrityksessään sellaisia tilanteita ja oppii sellaisia taitoja, jotka ovat ammatinharjoittamisen kannalta keskeisiä, mutta joita toisen palveluksessa työssäoppien olisi vaikea tai mahdoton saavuttaa

. kuva Venkula, Erkko, Käkelä teko ennen vai jälkeen lähetetty Datafisherin graafikolle 10.1.2013

Kuva 1. Nykyään yleisessä tavassa opiskella tietoja ja taitoja hankitaan, jotta osataan tehdä työtä. Työvaltaisessa opiskelussa työtehtävän tuomat haasteet herättävät kiinnostuksen hankkia tietoja ja taitoja.

Opiskelijoiden, opettajien ja työpaikkaohjaajan tehtävät ja vastuut

Työvaltaisen opiskelun ohjaajana opettajalla on keskeinen rooli suunnitella yhteistyössä  opiskelijan ja muiden opettajien sekä työpaikka- ja työpajaohjaajien kanssa opiskelijalle oikeat ja riittävät työtehtävät sopivina kokonaisuuksina. Suunnittelu- ja ohjausprosessiin osallistujat ja heidän roolinsa riippuvat siitä, tapahtuuko työvaltainen oppiminen oppilaitoksessa vai työpaikalla. 

Opettajien tehtävänä on varmistaa, että opiskelija saavuttaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset ja että oppiminen tapahtuu ohjatusti ja tavotteellisesti. Tätä työtä helpottavat mm. yhteiset, opiskelijalähtöisesti käytetyt avoimet sähköiset ohjausympäristöt sekä mobiililaitteet. Opiskelijaryhmän ohjausympäristönä voi olla esim. yhteinen wikialusta ja opiskelijoilla voi olla henkilökohtaiset oppimisblogit, joiden avulla opettajat ja työpaikkaohjaajat ohjaavat opiskelijoita.

On tärkeää hyödyntää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuudet ja huomioida ne opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) tai henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Näiden suunnitelmien tulee olla yhteisesti päivitettäviä dokumentteja, jotka kulkevat ajantasaisena opiskelijan matkassa läpi opintojen. Opettajilta vaaditaan ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien perusteellista tuntemusta sekä taitoa avata ne opiskelijalle sopivina kokonaisuuksina työtehtäviin kytkettynä sekä kykyä tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman päivittämisessä työssäoppimisjaksolle.

Opettajat sekä työpaikka- tai työpajaohjaajat kannustavat, ohjaavat, valmentavat ja antavat rakentavaa palautetta opiskelijalle ja huolehtivat, että opiskelija reflektoi oppimiaan tietoja ja taitoja ja käsitteellistää niitä. Palautteen avulla opiskelija saa tietää, mitä hän jo osaa ja mitä pitäisi oppia lisää. Opiskelijaa ohjataan havainnoimaan ja tiedostamaan omaa oppimistaan ja toimintaansa suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Pätevyys ja elinikäisen oppimisen avaintaidot saavutetaan oppimisprosessin aikana. Opettajien tehtävänä on arvioida oppimisprosessin aikana opiskelijan valmiutta ammattiosaamisen näyttöön ja huolehtia arviointidokumenteista.

Työvaltainen oppiminen tehostuu, kun hyödynnetään opiskelijaryhmän vertaisoppimista ja -tukea. Työtehtävien tuomia kokemuksia ja osaamista jaetaan ryhmässä verkkoyhteisöjä ja lähitapaamisia hyödyntäen. Luottamuksellisen ja toinen toistaan kunnioittavan ilmapiirin luominen ovat edellytys toimivalle vertaisoppimiselle. Hyvän ilmapiirin luomisessa opettajalla on keskeinen rooli.

Kun työvaltainen opiskelu suoritetaan työssäoppien oikealla työpaikalla, ohjaavien opettajien tehtävänä on varmistaa, että sekä työpaikkaohjaaja että opiskelija tuntevat eri  osapuolten roolit ja vastuut sekä ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit ja että työpaikalla on mahdollista oppia tutkinnon perusteissa määritellyt asiat sekä suorittaa ammattiosaamisen näytöt. Opettajat myös huolehtivat oppilaitoksen määrittelemien sopimusten tekemisestä sekä lakisääteisistä työn vaarojen kartoituksesta ja työsuojelupiiriin tehtävistä ilmoituksista sekä huomioivat tutkinnon perusteissa edellytetyt terveydentilavaatimukset. Arviointikeskustelun yhteydessä opettajat pyytävät palautteen työelämän edustajilta työssäoppimisjakson järjestelyjen ja yhteistyön sujumisesta.Opettaja tulee osata huolehtia omalta osaltaan työpaikkaohjaajien koulutuksesta ja tukea työpaikkaohjaajia ohjaustehtävissä.

Suunnitteluun, ohjaukseen, arviointiprosesseihin osallistumisen ja työssäoppimisen asiakirjoihin perehtymisen lisäksi työpaikkaohjaaja tiedottaa työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöstä muille opiskelijan kanssa työskenteleville. Hän perehdyttää opiskelijan työpaikan toimintaan, työkokonaisuuksiin ja työturvallisuuteen ja antaa palauttetta myös oppilaitokselle työssäoppimisjakson päätteeksi. Työpaikkaohjaajille suositellaan työpaikkaohjaajakoulutuksen käymistä. Voimassaoleva ohje työpaikkaohjaajien koulutuksesta löytyy osoitteesta: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tyopaikkaohjaajien_koulutus.

Työssäoppimisessa opiskelijan vastuulla on paljon asioita alkaen usein työssäoppimispaikan etsimisestä ja aktiivisesta osallistumisesta työssäoppimisopimuksen laatimiseen. Hänen on työssäoppimisen tavoitteiden ja arviointikriteereiden pohjalta muodostettava opettajan ohjauksessa omat tavoitteensa työssäoppimissopimukseen. Hän kantaa vastuuta oppimisestaan ja opiskelustaan sekä tekee sovitut työ- ja oppimistehtävät noudattaen annettuja ohjeita ja työturvallisuusmääräyksiä sekä työelämän pelisääntöjä ja salassapitovelvollisuutta. Opiskelija pyytää ja vastaanottaa palautetta oppimisestaan sekä arvioi itseään oppimispäiväkirjan avulla. Opiskelija laatii tarvittaessa ohjattuna koulutusalan käytänteiden mukaisen henkilökohtaisen ammattiosaamisen näytön toteutussuunnitelman ja huolehtii sen hyväksyttämisestä. Hän osallistuu aktiivisesti palaute- ja arviointikeskusteluihin. Poissaoloistaan opiskelija ilmoittaa viipymättä sekä opettajalle että työpaikkaohjaajalle ja korvaa tahallisesti aiheuttamansa vahingot.

Arviointi

Työvaltaisessa oppimisessa - kuten muussakin tutkintotavoitteisessa opiskelussa - oppimista arvioidaan koko oppimisprosessin ajan. Työvaltaisessa oppimisessa opettajien on erityisesti kiinnitettävä huomiota oppimisen ohjaukseen, arviointiin ja dokumentointiin. Osaamisen arviointi tapahtuu prosessin loppuvaiheessa (ammattiosaamisen näyttö, tutkintotilaisuus). Ammatillisten perustutkintojen perusteissa on määritelty arvioinnin kohteet (Arvioinnin opas. Ammatillinen peruskoulutus. Näyttötutkinnot, OPH 2012, linkki).

Uuden toimintakulttuurin haasteet

Yhteisopettajuus, erilaiset sähköiset ohjausympäristöt, netiketti sekä internetin tuomiin mahdollisuuksiin perustuva avoin toimintakulttuuri haastavat opettajan. Opettaja tarvitsee valmiudet perehdyttää opiskelijoita ja työpaikkaohjaajia välineiden ja verkkoympäristöjen käyttöön. Tärkeintä on tuntea niiden pedagogiset hyödyntämismahdollisuudet. Tästä syystä oppilaitosjohdon on syytä kannustaa opettajia osallistumaan sopivan tasoiseen täydennyskoulutukseen ja tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön valmennusohjelmiin.

Koulutuksen järjestäjän rakenteet ja ympäristöt oppimista tukeviksi

Oppilaitosjohdon sitoutuminen aidosti työvaltaista oppimista tukevan ympäristön organisointiin ja luomiseen on ensiarvoisen tärkeää ja edellyttää erityistä pedagogista johtajuutta. Alkuvaiheessa työvaltaisen oppimisen toteutuksen yhteissuunnitteluun, aikataulutuksiin ja käyttöönottoon opettajien kesken sekä  työelämäverkoston kanssa käytävien neuvotteluihin sekä oppilaitoksen rakenteiden uudistamiseen on varattava aikaresurssia. Tämä korostuu erityisesti silloin, kun opiskelijaryhmät opiskelevat työvaltaisesti työpaikoilla.

Työvaltaisen oppimisympäristön kehittämis- ja rakentamiskustannukset vaihtelevat alakohtaisesti. Aitojen työympäristöjen hyödyntämistä kannattaa suosia ja jalkauttaa opetusta työpaikoille opettajan vastatessa edelleen opetuksesta ja ohjauksesta. Yhteydenpitovälineiden investoinnit koskevat lähinnä oppilaitoksen kiinteää infrastruktuuria, opettajien laitteita sekä esim. niiden opiskelijoiden laitteita, joille kodin sijaan koulu hankkii lainaksi mobiililaitteen opintoja varten.

 

Erilaisia työvaltaisen oppimisen toimintamalleja

Tässä julkaisussa olevien esimerkkien pääpaino on nuorille suunnatuissa ammatillisten perustutkintojen työvaltaistamisessa. Monet esimerkit sopivat silti virikkeiksi ja pohjaksi ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kehittämiseen. Julkaisuun on kerätty konkreettisiksi esimerkeiksi Opetushallituksen rahoituksella (pääsääntöisesti valtionavustuksella) kehitettyjä toimintamalleja työvaltaisesta oppimisesta. Niistä on pyritty pedagogisen ja opiskelijanäkökulman lisäksi kuvaamaan oppilaitosjohtoa kiinnostavat rakenteelliset ja taloudelliset toimintaperiaatteet sekä työelämässä tapahtuvan oppimisen osalta työnantajan kannalta huomioitavat keskeiset seikat. Nykytekniikan hyödyntämiseen liittyviä laitteisto- ja infrastruktuurivaatimuksia on kuvattu yleisellä tasolla. Niiden tarkempi kuvaus löytyy osiosta Mobiilioppimisen ABC (linkki).

http://popplet.com/app/#/680039

Oppilaitoksessa tapahtuva työvaltainen oppiminen

Learning by Doing -toimintamallissa kuvataan pienen oppilaitosyksikön kaikkien aloittavien opiskelijoiden yhtäaikaista kahdeksan viikon työvaltaista kokeilua ja siitä versoneita uusia kehittämiskohteita sekä toimintamalliin kiinteästi liittyvää työpajayhteistyötä.

Pintakilta-toimintamallista on neljä osakuvausta. Ensimmäisessä kuvataan toiminnallista ja pelillistä tapaa perehdyttää opiskelijat opintojen alussa työturvallisuuteen ja toisessa toimivaa tapaa avata opiskelijoille ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit avoimesti jokaisen opintokokonaisuuden alussa.Kolmas ja neljäs osakuvaus valottavat vertaisoppimista ja tutortoimintaa sekä Pintakillan hyväksi havaittua tapaa toteuttaa projektioppimista.

Kulttuurin ammattipajat on malli, jossa yrittäjäartesaani tekee oman työnsä ohessa ohjaustyötä koulun artesaanipajassa. Mallia voi soveltaa muillekin aloille.

TOY - työssäoppiminen yrittäjänä -toimintamallia esitellään työssäoppimisjakson aikana mahdollistuvan oman alan yrittäjyyskylvyn kannalta.

Työelämässä tapahtuva työvaltainen oppiminen

InnoMerkkarit opiskelevat osan tutkinnostaan oppilaitoscampuksella toimivien pienyrittäjien yrityksissä.

Vastuuta ottamalla opit -toimintamallissa opiskelijaryhmä vastaa työssäoppimisjaksollaan kunnallisen vanhuspalveluosaston toiminnasta. Vakituiset työntekijät ovat ohjaavassa roolissa.

Sitä saa mitä tilaa -toimintamallin kuvauksesta voi ottaa mallia yrityslähtöiseen laajennettuun työssäoppimiseen.

Ammattiopisto Tavastian laajennetun työssäoppimisen ryhmämallissa keskitytään suurehkon rakennusalan osaston rakenteellisiin ja pedagogisiin järjestelyihin, joiden avulla kolme opettajaa kahdeksasta saadaan lähes päätoimisesti ohjaamaan 74 ov/120 ov ammatillisesta perustutkinnosta oikeilla työpaikoilla suorittavien opiskelijoiden opintoja.

2+1 -malli on kuvaus siitä, miten ammatillisen perustutkinnon suorittaja voi viimeiseksi vuodeksi siirtyä oppisopimusopiskelijaksi. Mallia voi soveltaa myös muun mittaisiin oppisopimuksiin.

Kauppa opiskelijan työsalina -toimintamallissa kahden vuoden merkonomiopinnoista toinen vuosi opiskellaan pääsääntöisesti opiskelijan hankkimalla kaupan alan työpaikalla.

Duunissa tutkinto ja Toisin tehden ammattiin on malli keskeyttäneiden opiskelijoiden etsimisestä ryhmäksi suorittamaan tutkintonsa loppuun työpaikoilla.

Työpaja-yhteistyötä kuvataan osana Learning by Doing -toimintamallia

Ammattitaitoa täydentävien atto-aineiden suorittaminen työpaikalla ja työvaltaistaminen oppilaitoksessa

Oma osionsa on varattu kuvauselle siitä, minkälaisilla järjestelyillä ja tehtävänannoilla atto-aineita voidaan suorittaa työssäoppimisjaksoilla sekä miten atto-aineita voidaan työvaltaistaa oppilaitoksen alueella järjestettävässä lähiopetuksessa.

Tulevaisuus TULEVAISUUDEN

Työvaltaiset menetelmät

Työvaltaiset menetelmät lisäävät suosiotaan tulevaisuudessa nuorten oppisopimuksen ja laajennetun työssäoppimisen suosion kasvaessa. Mielekkäät opinnot ja motivoivat oppimisympäristöt lisäävät ammatillisen koulutuksen suosiota entisestään. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääntyessä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja työpaikkojen tulee luoda entistä tiivimpiä yhteistyömuotoja, joita toteutetaan yhdessä suunnitelluilla win-win -periaatteilla. Erityisesti oppilaitosten on hyvä tarkastella kriittisesti rakenteitaan, prosessejaan ja pedagogisia valintojaan. Heterogeenisten ryhmien opettaminen luokkaopetuksena on haasteellista ja työvaltaistaminen voi tuoda keinoja opetuksen eriyttämiseen niin huippuopiskelijoiden kuin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opettamisessa.

Osatutkintojen suorittamisen yleistyminen ja ECVET-järjestelmän mukanaan tuoma osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tarve on työvaltaisissa malleissa sisäänrakennettuna ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteereiden perinpohjaisen avaamisen kautta.
Suomi tarvitsee itseohjautuvia, aloitekykyisiä ja yritteliäitä veronmaksajia ja koulujärjestelmän on syytä tähän kannustaa ja ohjata.

Tietotekniikan ja mobiililaitteiden hyväksikäyttö

Kaikki osapuolet hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan mobiililaitteiden kuva-, video- ja internet-yhteyksiä sekä työpaikalla että oppilaitoksessa tapahtuvassa oppimisessa. Opiskelijat käyttävät enenevissä määrin mielellään omia (kotoa tulevia onko tämä tarpeen?)mobiililaitteitaan ja rajoittamattomia datapakettejaan, joten oppilaitosten investoinneiksi jää lähinnä toimivan infrastuktuurin ja henkilökunnan laitteiden hankkiminen.

Mallien ja käytänteiden levittäminen

On selvää, että  hyvät käy....Tulevaisuudessakin ymmärretään yleisesti, että hyvät käytänteet eivät itsekseen jalkaudu oppilaitosten arkeen. Tarvitaan sopivia rahoitusmuotoja siihen, että mallia jo käyttävät pystyvät tutoroimaan vasta-alkajia. Valmennusohjelmissa voi saada tukea muilta vasta-alkajilta ja valmennuksen vastuuopettajalta.

Uusi opettajuus (yhteisiin osioihin..)

Uudenlaisen opettajajan roolin omaksuminen vaatii niin pedagogiselta johtajuudelta uudistumista kuin koko opettajayhteisön tukea. .Opettaja kannustaa, valmentaa ja tuo sopivia kokonaisuuksia opittavaksi. Opettajan ja opiskelijan välillä on luottamus. Opettaja luottaa myös oppimisen tapahtumiseen oppilaitoksen ulkopuolella.

Uudenlaisen opettajuuden omaksuminen vaatii hyvää pedagogista johtajuutta ja toimivaa työyhteisöä. Opettajan rooli on kannustaa, valmentaa ja rajata ammattitaitovaatimuksesta sopivia opintokokonaisuuksia opiskeltavaksi.  Opiskelijan ja opettajan vällle täytyy luoda luottamuksellinen suhde.  Kaikki osapuolet ( opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja) ymmärtävät, että oppimista tapahtuu myös oppilaitoksen ulkopuolella

 

Mieli ohjaa tekoa

1
Likers
kaijamattila

Teko muovaa mieltä

1
Likers
kaijamattila

Discuss & brainstorm

Discussion is not allowed for anonymous users. If you have an account, please login.

Kommentteja voi lähettää kirjautumattakin.
anonymous   (10.01.2013 06:44)
 

HEI,

miten saamme AC yhteyden.... linkki hukassa.

marjatta ja helena

@sirpapursiainen Kiitos, kiitos! Tuntuu että edessä on sadan metrin aidat, mutta onneksi tekijöillä on kehittämismaratonin tuoma vankka asiantuntemus ja lahjakkuutta sekä kestävyys- että pikamatkoille ja lisäksi myös estejuoksuun..

Tsemiä ja iloa Anu ja työryhmä työskentelyyn!

T: Sirpa Pursiainen